Vaikuttaisi, että 22,9 metrin kuulamiehet hyödyntävät mukavasti kokonaistutkimusnäyttöä voimaharjoittelussaan!

Kuulantyöntö on laji, jossa maailmanhuipulla miesten sarjassa 7,26 kilon rautapallo täytyy saada singottua yli 14 m/s lähtönopeuteen varsinaisen heittovaiheen voimantuottoajan ollessa vain reippaat kaksi sekunnin kymmenystä. Tällainen suoritus vaatii valtaisaa tehontuottoa (teho = voima x nopeus). Tärkeimmät hermolihasjärjestelmän toimintaan liittyvät pääelementit kovan kuulantyöntösuorituksen takana ovat: 1) kova maksimivoimareservi (lihasten poikkipinta-ala, hermoston kyky käskyttää lihaksia maksimaalisesti…

Kannattaako uuden tutkimuksen (Pallarés, J. G. ym. 2019) takia kaikkien lopettaa puolikyykkääminen?

JOHDANTO   Kyykky on yhdistetyn polven ja lonkan ojennuksen liikemalli, jossa tärkeimmät liikettä tuottavat lihakset ovat iso lähentäjälihas, iso pakaralihas ja nelipäisen reisilihaksen lihaksista ulompi, sisempi ja keskimmäinen reisilihas. Eri syvyisten kyykkyjen vaikutuksesta suorituskykyyn käydään paikoin kovaa keskustelua sekä urheilutiede- että fysiikkavalmennuspiireissä. Toivoisi, että useampi keskustelija ymmärtäisi fysiikkaharjoittelun teoreettisen ja käytännöllisen kokonaisuuden valmennusopista, kuormitusfysiologian, biomekaniikan…

Salainen kikka salille – Puolitoistakertainen toisto parantaa leuanveto- ja penkkipunnerrustulosta

”VOIMAHARJOITTELUUN täytyy ottaa uusia ärsykkeitä kuukauden tai kahden välein, jotta voimataso nousisi. Puolitoistakertainen toisto on yksi tällainen tekniikka, joka tuo uutta puhtia voimaharjoitteluun. Puolitoistakertainen toisto tarkoittaa sitä, että ensin treeniliike tehdään puoliväliin, sitten palataan takaisin ja vasta sitten tehdään liike loppuun asti. Penkkipunnerruksessa tanko lasketaan rinnalle, josta se nostetaan puoleenväliin ja lasketaan takaisin rinnalle. Ja vasta…

Hidastaako maksimivoimaharjoittelu?

Pitäisikö nopeusvoimalajien urheilijoiden treenata pelkästään nopeusvoimaa ja jättää hidas maksimivoimaharjoittelu vain voimailijoille? Aiheuttaako maksimivoimaharjoittelu nopeusvoimaurheilijalle sellaisia kuormitusfysiologisia positiivisia adaptaatioita, joita ei saada aikaiseksi nopeusvoimaharjoittelulla? Miten yleistaitopohjan laajuus, myeliinituppien paksuus, alempien aivotasojen inhibitio, Youngin modulus ja muu liikuntabiologihörhöily liittyvät tähän soppaan ja kovien nopeusvoimatulosten tekemiseen käytännön valmennuksessa ja urheilemisessa? Maksimivoimaharjoittelu hidastaa vähän, mutta onko sillä väliä?…

Vaihtelua treeniin: 1,5 ja 1,25 sarjat – Hulmi ja Rytkönen

1,5- ja 1,25-toistot ovat mielenkiintoinen sovellus harjoitteluun. Niiden toteuttaminen tarkoittaa käytännössä tyypillisimmillään sitä, että liikkeen eksentrinen eli jarrutusvaihe tehdään mahdollisimman loppuun asti. Esimerkiksi kyykyssä ala-asentoon. Tämän jälkeen nousu-/työntö-/tai vetovaihe (konsentrinen) suoritetaankin normaalista poiketen vain puoliväliin (1,5 toistot) tai neljäsosaan (1,25 toistot) asti. Tämän jälkeen liikesuunta vaihtuu ja mennään toista kertaa jarrutusvaiheen loppuun asti eli esimerkiksi…

Priorisaatiotyökalu voimaharjoittelussa

Voimaharjoittelussa priorisaatio tarkoittaa keskittymistä harjoittelussa tiettyjen lihasryhmien tai nostomuotojen voimantuoton ja / tai lihasmassan kasvattamiseen. Mutta milloin priorisaatiota kannattaa käyttää? Miksi priorisaatio on kehittymisen kannalta välttämätön työkalu tietyissä tilanteissa? Ja miten priorisaatiota voidaan toteuttaa tuloksekkaasti käytännössä? Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksia tästä blogitekstistä.   Kehitysastespesifisyysjatkumo ja vähenevien hyötyjen periaate   Mitä pidemmälle fyysisessä suorituskyvyssä…

Yliarvostettu lihastuntuma

Aloitin Atleettisen Partasuun Blogin aikanaan pitkälti aidosta kiinnostuksesta ihmisen fyysisen suorituskyvyn kehittämiseen treenin, ravinnon ja levon avulla. Tuon prosessin optimointi vaatii tolkutonta määrää tutkimustietoa valmennusopista, kuormitusfysiologiasta sekä biomekaniikasta (ja nuo tieteen haarat vaativat taustalleen tietoa kovista luonnontieteistä eli matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta), valtavasti käytännön valmennuskentän yritys-erehdystietoa höystettynä rationaalisella loogisella päättelyllä tutkimustietoa ja käytännön havaintoja yhdistellen,…

Lisää voimaa kyykkyyn

Pidin 12.12.2018 45 minuutin Trainer4You Facebook liven aiheesta Lisää voimaa kyykkyyn. Eksentrisessä lihastyössä, kuten kyykyn laskuvaiheessa, aktiiviset lihakset toki pitenevät. Meni tuossa livessä yhdessä kohtaa eli alastoppikyykyn introssa sanat jostain syystä sekaisin. Muuten koko pätkässä ei pitäisi olla asiavirheitä tämän hetkisen valmennusopillisen, kuormitusfysiologisen ja biomekaanisen kokonaistutkimusnäytön valossa. Paketti pitää sisällään seuraavat aiheet: Kehittävän voimaharjoittelun tärkeimmät…

Blokkiperiodisaatio erinomaisena ohjelmointimallina moniin urheilulajeihin

Aloittelijalla ominaisuudesta toiseen on paljon siirtovaikutusta ja yksittäinen ominaisuus kehittyy pienelläkin harjoitusmäärällä. Kokeneella urheilijalla tilanne on päinvastainen eli kehittyäkseen lajissa vaadittavissa ominaisuuksissa harjoittelun täytyy olla riittävän tavoitespesifiä ja yksittäinen ominaisuus vaatii melko suurta treenimäärää kehittyäkseen. Kun tähän lisätään yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun kysymykset, blokkiperiodisaation hyödyt monien urheilulajien valmennuksessa alkavat hahmottua. Kehon kokonaispalautumiskapasiteetti on rajallinen. Niinpä…

KEHONPAINOHARJOITTELUA NOUSUJOHTEISESTI

Kuorman ja määrän lisäys Kehonpainoharjoittelussa kuorman lisäys tapahtuu liikevariaatioita vaikeuttamalla. Käytännössä niveliin kohdistuvan kuorman vipuvarsi kasvaa tai sama kuorma pyritään voittamaan pienemmällä määrällä työhön osallistuvia lihaksia. Voitettavan kuorman vipuvarren kasvaessa nivelmomentti kuorman suuntaan kasvaa ja lihakset joutuvat tuottamaan suuremman vääntömomentin toiseen suuntaan nivelessä liikkeen suorittamisessa onnistuakseen. Vipuvarren kasvatuksesta esimerkkinä toimii vaikkapa seuraava etuvaa’anintensiteettiprogressio: keräetuvaaka → suoran…