Klikkaa linkkejä ja lue lisää Tuomaksen koulutuksista, verkkovalmennuksista ja konsultaatiosta

Fysiikkavalmentaja ja Suomen kärkiasiantuntija maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen

Tuomas Rytkönen on liikuntabiologi (LitM) ja Athletican fysiikkavalmentaja, joka on erikoistunut maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen. Myös yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu kuuluu Tuomaksen erikoisosaamisalueisiin. Tuomas on fysiikkavalmentanut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana ammatikseen kovalla tuloskehityksellä kymmenien urheilulajien urheilijoita ja kuntoilijoita, mm. toistakymmentä voimailulajien Suomen mestaria sekä useita SE-urheilijoita ja muutamia maailman mestareita, sisäsoudun maailmanmestaria, yleisurheilun Suomen mestareita sekä NHL- ja SM-liigajääkiekkoilijoita.  Tuomas on pitänyt koulutuksia yli 1000:lle liikunta-alan ammattilaselle voima- ja fysiikkavalmennuksesta. Tuomas on  kirjoittanut Voimaharjoittelun käsikirjan (2019), joka kokoaa yhteen kokonaistutkimusnäyttöä voimanlajien kehittämisestä ja antaa tuhdin tietopaketin voimaharjoittelun periodisointiin ja ohjelmointiin. Tuomas on myös toiminut voimaharjoittelun konsulttina useille eri tahoille, mm. keihäsmaajoukkueelle, jääkiekon ja jalkapallon Suomen pääsarjajoukkueille sekä eri yksilölajien huippu-urheilijoiden valmentajille. Tuomaksen oma urheilutausta löytyy voimailusta ja mieheltä löytyykin 8 Suomen mestaruutta ja 10 Suomen ennätystä leuanvedosta. 

Tuomaksen motto valmentajana: ”Parhaat tulokset saadaan, kun valmennuksessa yhdistetään kokonaistutkimusnäytön tarjoama tieto, vuosien kokemus kovia tuloksia tuottaneesta käytännön valmennuksesta sekä kyky yksilöidä harjoittelu urheilijan tavoitteisiin, sen hetkiseen kuntotestattuun kuntotasoon, harjoittelukokemuksiin, elämäntialnteeseen ja mieltymyksiin.” 

Tuomas Rytkönen – Liikuntabiologi (LitM) ja fysiikkavalmentaja

  • Valmentanut kymmeniä voimailulajien SM-mitalisteja, useita SE-urheilijoita ja muutamia maailman mestareita
  • Valmentanut sisäsoudun maailmanmestaria
  • Valmentanut useita yleisurheilun Suomen mestareita
  • Valmentanut NHL- ja SM-liigajääkiekkoilijoita
  • Konsultoinut jääkiekon SM-liiga- ja jalkapallon Veikkausliiga -seuroja
  • Kirjoittanut Voimaharjoittelun käsikirjan
  • Kouluttanut yli 1000:tta liikunta-alan ammattilaista
  • Luennoinut mm. Liikuntatieteellisen seuran Kuntotestauspäivillä, Kansainvälisessä voimaharjoitteluseminaarissa, Kansainvälisessä keihäskonferenssissa ja Kansainvälisessä liikuntabiologian symposiumissa 

Varaa aika henkilökohtaiseen konsultaatioon

  • Erityisosaamisalueisiini lukeutuvat mm.
  • Maksimivoimaharjoittelu
  • Lihasmassaharjoittelu
  • Nopeusvoimaharjoittelu
  • Kestovoimaharjoittelu
  • Yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu
  • Lajivoimaharjoittelu
  • Lajia tukeva oheisharjoittelu
Hinnasto (sis. ALV 24%):

1h 150€
2h 275€
4h 500€

Facebook

"Meta-analyses - read them, but don't believe them" opetti jo opiskeluaikoina silloinen liikuntabiologian laitoksen johtaja Keijo Häkkinen. Tällä hän viittasi siihen, että älä lue pelkkää tiivistelmää, vaan perehdy meta-analyysin taustalla olevien tutkimusten tutkimusasetelemiin, tutkittaviin ja tukimusmetodeihin sekä itse meta-analyysin tutkimusmetodeihin ennen tulkintoja.Sieczkowskan ym. (2026) meta-analyysin mukaan transnaisilla on enemmän rasvatonta massaa ja siten todennäköisesti myös lihasmassaa kuin cisnaisilla, mutta voimatasoissa ei ole eroja. Meta-analyysissä oli vain 4 yksittäistutkimusta, joiden koontidatan perusteella vertailtiin trans- ja cisnaisten voimatasojen eroja. Niistä 3 näytti suurempia yläkropan voimatasoja trans- kuin cisnaisille ja 2 suurempia sekä 1 yhtä suuria voimatasoja alakropan osalta. Vain yksi neljästä tutkimuksesta eli Alvaresin ym. (2025) amatöörilentopalloilijoilla tehty tutkimus näytti suurempia voimatasoja cis- kuin transnaisille. Lukemalla tarkasti tutkimuksen tutkittavien taustat todennäköinen syy poikkeukselliselle tulokselle selviää. Tutkimuksen cisnaiset olivat treenanneet keskimäärin 13,9 h viikossa ja transnaiset vain 4,1 h viikossa. Cisnaiset olivat siis paljon kovemmin harjoitelleita kuin transnaiset. Alvaresin ym. (2025) tutkimuksen tutkittavien poikkeava harjoittelutausta saattaa vaikuttaa merkittävästi Sieczkowskan ym. (2026) meta-analyysin voimatuloksiin.Lisäksi on hyvä huomioida, että vähän voimaharjoitelleilla lihaskoko selittää noin 50-60 % dynaamisesta maksimivoimantuottokyvystä (Trezise & Blazevich 2019), mutta paljon maksimivoimaharjoitelleilla lihasmassan määrä korreloi tosi voimakkaasti (r=0.84-0.94) nostotuloksiin (Ye ym. 2013). Pitkäjänteisen maksimivoimaharjoittelun avulla voimantuottoon vaikuttavat hermosto- sekä tuki- ja sidekudosadaptaatiot mahdollistavat lihasten voimantuottopotentiaalin paremman hyödyntämisen (Cormie ym. 2011, Erskine ym. 2010 ja Suchomel ym. 2018). Toisin sanoen maksimivoimaharjoittelun myötä transnaisten cisnaisia suurempi lihasmassan määrä lisää todennäköisesti eroja maksimivoimatasoissa. Lisää laadukasta etenkin kovantason urheilijoilla tehtyä tutkimusta tarvitaan.Lähteet:Alvares ym. 2025. doi: 10.1136/bjsports-2024-108601Cormie ym. 2011: doi:10.2165/11537690-000000000-00000Erskine ym. 2010: doi: 10.1007/s00421-010-1601-9Sieczkowskan ym. 2026. doi: 10.1136/bjsports-2025-110239Suchomel ym. 2018: doi: 10.1007/s40279-018-0862-z.Trezise & Blazevich 2019: doi: doi.org/10.3389/fphys.2019.01001 Ye ym. 2013: PMID: 23828289 ... LisääVähemmän
Katso Facebookissa