Klikkaa linkkejä ja lue lisää Tuomaksen koulutuksista, verkkovalmennuksista ja konsultaatiosta

Fysiikkavalmentaja ja Suomen kärkiasiantuntija maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen

Tuomas Rytkönen on liikuntabiologi (LitM) ja Athletican fysiikkavalmentaja, joka on erikoistunut maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen. Myös yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu kuuluu Tuomaksen erikoisosaamisalueisiin. Tuomas on fysiikkavalmentanut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana ammatikseen kovalla tuloskehityksellä kymmenien urheilulajien urheilijoita ja kuntoilijoita, mm. toistakymmentä voimailulajien Suomen mestaria sekä useita SE-urheilijoita ja muutamia maailman mestareita, sisäsoudun maailmanmestaria, yleisurheilun Suomen mestareita sekä NHL- ja SM-liigajääkiekkoilijoita.  Tuomas on pitänyt koulutuksia yli 1000:lle liikunta-alan ammattilaselle voima- ja fysiikkavalmennuksesta. Tuomas on  kirjoittanut Voimaharjoittelun käsikirjan (2019), joka kokoaa yhteen kokonaistutkimusnäyttöä voimanlajien kehittämisestä ja antaa tuhdin tietopaketin voimaharjoittelun periodisointiin ja ohjelmointiin. Tuomas on myös toiminut voimaharjoittelun konsulttina useille eri tahoille, mm. keihäsmaajoukkueelle, jääkiekon ja jalkapallon Suomen pääsarjajoukkueille sekä eri yksilölajien huippu-urheilijoiden valmentajille. Tuomaksen oma urheilutausta löytyy voimailusta ja mieheltä löytyykin 6 Suomen mestaruutta ja 8 Suomen ennätystä leuanvedosta. 

Tuomaksen motto valmentajana: ”Parhaat tulokset saadaan, kun valmennuksessa yhdistetään kokonaistutkimusnäytön tarjoama tieto, vuosien kokemus kovia tuloksia tuottaneesta käytännön valmennuksesta sekä kyky yksilöidä harjoittelu urheilijan tavoitteisiin, sen hetkiseen kuntotestattuun kuntotasoon, harjoittelukokemuksiin, elämäntialnteeseen ja mieltymyksiin.” 

Tuomas Rytkönen – Liikuntabiologi (LitM) ja fysiikkavalmentaja

  • Valmentanut kymmeniä voimailulajien SM-mitalisteja, useita SE-urheilijoita ja muutamia maailman mestareita
  • Valmentanut sisäsoudun maailmanmestaria
  • Valmentanut useita yleisurheilun Suomen mestareita
  • Valmentanut NHL- ja SM-liigajääkiekkoilijoita
  • Konsultoinut jääkiekon SM-liiga- ja jalkapallon Veikkausliiga -seuroja
  • Kirjoittanut Voimaharjoittelun käsikirjan
  • Kouluttanut yli 1000:tta liikunta-alan ammattilaista
  • Luennoinut mm. Liikuntatieteellisen seuran Kuntotestauspäivillä, Kansainvälisessä voimaharjoitteluseminaarissa, Kansainvälisessä keihäskonferenssissa ja Kansainvälisessä liikuntabiologian symposiumissa 

Varaa aika henkilökohtaiseen konsultaatioon

  • Erityisosaamisalueisiini lukeutuvat mm.
  • Maksimivoimaharjoittelu
  • Lihasmassaharjoittelu
  • Nopeusvoimaharjoittelu
  • Kestovoimaharjoittelu
  • Yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu
  • Lajivoimaharjoittelu
  • Lajia tukeva oheisharjoittelu
Hinnasto (sis. ALV 24%):

1h 150€
2h 275€
4h 500€

Facebook

Motorinen yksikkö koostuu yhdestä liikehermosta ja sen hermottamista lihassoluista. Kaikki lihaksen motoriset yksiköt on mahdollista saada aktiiviseksi kolmessa eri tilanteessa:1) Voima on riittävän suuri. Hitaassa voimantuotossa noin 85 % maksimivoimasta voimantuottoon asti voimantuoton määrää lisätään ottamalla enemmän motorisia yksiköitä käyttöön. Noin 85 %:sta 100 %:iin voimantuottoa lisätään ottamalla jo käyttöön otetuista motorisista yksiköistä enemmän voimaa irti: optimaalisella liikehermoston impulssitiheydellä saadaan aikaan maksimaalinen määrä yhtäaikaisia poikksiltoja supistuvien proteiinirakenteiden välillä.2) Liikenopeus on maksimaalinen. Maksimaalisella liikenopeudella kaikki motoriset yksiköt saadaan käyttöön myös kevyillä kuormilla. Nopeissa liikkeissä liikehermoston impulssitiheydet ovat suuria (jopa 200 Hz) verrattuna maksimivoimasuorituksiin (impulssitiehys kymmeniä hertsejä). Koska nopeassa liikkeessä nivelkulma ja lihaspituus muuttuvat nopeasti, supistuvien proteiinien välisiä poikkisiltoja joudutaan muodostamaan ja purkamaan nopeasti. Niinpä johtuen pienemmästä määrästä yhtäaikaisia poikkisiltoja konsentrinen voimantuotto jää pienemmäksi kuin suuren kuorman liikkeissä, mutta nopeassa konsentisessa voimantuotossa tietyllä nopeudella pystytään tuottamaan sitä enemmän voimaa mitä enemmän poikkisiltasyklejä ehtii tapahtua per aikayksikkö.3) Alle 30 toiston sarja tehdään submaksimaalisella nopeudella uupumukseen tai lähes uupumukseen asti. Tällöin lihasten metabolinen stressi väsyttää ensin pienet ja sitten keskisuuret motoriset yksiköt ja viimeisillä toistoilla otetaan käyttöön myös suuret motoriset yksiköt. Näin saadaan kasvuherkille motorisille yksiköille riittävä mekaaninen kuormitus stimuloimaan lihaskasvua, mutta voimantuotto jää pieneksi verrattuna raskailla kuormilla harjoitteluun.Pienen voiman ja hitaan liikkeen "aktivointiliikkeillä" kaukana kuorman liikuttamisen tai kannattelemisen uupumuspisteestä on mahdotonta saada suurta lihasaktiivisuutta aikaiseksi.Lisäoppia Palloilulajien 3x3 h etäkoulutuksessa maalis-huhtikuussa: athletica.fi/palloilulajien-fysiikkavalmennuksen-jatkokoulutus/Ja neliviikonloppuisessa Fysiikkavalmenta -koulutuksessa Turussa huhti-kesäkuussa:athletica.fi/fysiikkavalmentaja-neljan-viikonlopun-koulutuskokonaisuus/ #voimaharjoittelu #lihastenaktivointi #maksimivoima #lihasmassa #nopeusvoima #fysiikkavalmennus #fysiikkavalmentaja #tutkimusnäyttöähyödyntävävalmennus #tutkimusnäyttöähyödyntävätreeni #atleettinenpartasuu ... LisääVähemmän
Katso Facebookissa