Klikkaa linkkejä ja lue lisää Tuomaksen koulutuksista, verkkovalmennuksista ja konsultaatiosta

Fysiikkavalmentaja ja Suomen kärkiasiantuntija maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen

Tuomas Rytkönen on liikuntabiologi (LitM) ja Athletican fysiikkavalmentaja, joka on erikoistunut maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen. Myös yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu kuuluu Tuomaksen erikoisosaamisalueisiin. Tuomas on fysiikkavalmentanut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana ammatikseen kovalla tuloskehityksellä kymmenien urheilulajien urheilijoita ja kuntoilijoita, mm. toistakymmentä voimailulajien Suomen mestaria sekä useita SE-urheilijoita ja muutamia maailman mestareita, sisäsoudun maailmanmestaria, yleisurheilun Suomen mestareita sekä NHL- ja SM-liigajääkiekkoilijoita.  Tuomas on pitänyt koulutuksia yli 1000:lle liikunta-alan ammattilaselle voima- ja fysiikkavalmennuksesta. Tuomas on  kirjoittanut Voimaharjoittelun käsikirjan (2019), joka kokoaa yhteen kokonaistutkimusnäyttöä voimanlajien kehittämisestä ja antaa tuhdin tietopaketin voimaharjoittelun periodisointiin ja ohjelmointiin. Tuomas on myös toiminut voimaharjoittelun konsulttina useille eri tahoille, mm. keihäsmaajoukkueelle, jääkiekon ja jalkapallon Suomen pääsarjajoukkueille sekä eri yksilölajien huippu-urheilijoiden valmentajille. Tuomaksen oma urheilutausta löytyy voimailusta ja mieheltä löytyykin 6 Suomen mestaruutta ja 8 Suomen ennätystä leuanvedosta. 

Tuomaksen motto valmentajana: ”Parhaat tulokset saadaan, kun valmennuksessa yhdistetään kokonaistutkimusnäytön tarjoama tieto, vuosien kokemus kovia tuloksia tuottaneesta käytännön valmennuksesta sekä kyky yksilöidä harjoittelu urheilijan tavoitteisiin, sen hetkiseen kuntotestattuun kuntotasoon, harjoittelukokemuksiin, elämäntialnteeseen ja mieltymyksiin.” 

Tuomas Rytkönen – Liikuntabiologi (LitM) ja fysiikkavalmentaja

  • Valmentanut kymmeniä voimailulajien SM-mitalisteja, useita SE-urheilijoita ja muutamia maailman mestareita
  • Valmentanut sisäsoudun maailmanmestaria
  • Valmentanut useita yleisurheilun Suomen mestareita
  • Valmentanut NHL- ja SM-liigajääkiekkoilijoita
  • Konsultoinut jääkiekon SM-liiga- ja jalkapallon Veikkausliiga -seuroja
  • Kirjoittanut Voimaharjoittelun käsikirjan
  • Kouluttanut yli 1000:tta liikunta-alan ammattilaista
  • Luennoinut mm. Liikuntatieteellisen seuran Kuntotestauspäivillä, Kansainvälisessä voimaharjoitteluseminaarissa, Kansainvälisessä keihäskonferenssissa ja Kansainvälisessä liikuntabiologian symposiumissa 

Varaa aika henkilökohtaiseen konsultaatioon

  • Erityisosaamisalueisiini lukeutuvat mm.
  • Maksimivoimaharjoittelu
  • Lihasmassaharjoittelu
  • Nopeusvoimaharjoittelu
  • Kestovoimaharjoittelu
  • Yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu
  • Lajivoimaharjoittelu
  • Lajia tukeva oheisharjoittelu
Hinnasto (sis. ALV 24%):

1h 150€
2h 275€
4h 500€

Facebook

Toivesarja jatkuu - Melko massiivinen päivitys äärimmäisen tärkeästä aiheesta. Päivitys kiinnostanee valmentajien, urheilijoiden ja kuntoilijoiden lisäksi muitakin ihmisiä, sillä mukana on paljon yleispätevää asiaa spesifin tavoitteellisen fyysisen harjoittelun kontekstin lisäksi! Ensiksi täytyy huomioida, että urheilu/kuntoilu ei tapahdu tyhjiössä muun elämän ulkopuolella. Niinpä harjoittelu täytyy toisaalta sovittaa kaiken elämän kognitiiviseen, emotionaaliseen, sosiaaliseen ja fyysiseen kuormitukseen ja toisaalta huomioida yksilöllinen kuormituksensietokyky, vireystilansäätelytaidot mukaan lukien kyky rentoutua sekä nukkuminen ja ravitsemus. Muun elämän ja fyysisen harjoittelun lisäksi kuormituskapasiteettiin pitäisi jäädä jonkin verran kuormitusreserviä yllättäville kuormittaville elämän tapahtumille. Ehkäpä nyrkkisääntönä voisi sanoa, että normaalisti koko elämän kokonaiskuormitukseltaan kovimmilla viikoilla kuormituksen olisi hyvä olla korkeintaan 8–9/10 suhteessa sietokyvyn maksimiin (10) ja on tärkeää, että on vähintään muutaman viikon välein viikkoja, kun kokonaiskuormitus on korkeintaan 5–6/10. Kohtuullinen aerobinen kunto on tärkeää kuormituksensietokyvylle ja palautumiskyvylle, vaikka oma laji ei olisi kestävyys- tai yhdistelmälaji, vaan voima- tai nopeus- ja teholaji. Tavallisen arkiaktiivisuuden ei pitäisi olla voimakkaasti voimavaroja vievää. Esimerkiksi reipas kävely (6 km/h) aiheuttaa noin 18 ml/kg/min hapenkulutuksen. Tuollaisen kuormitustason olisi hyvä olla alle oman aerobisen kynnyksen. Jos esimerkiksi maksimaalinen hapenottokyky on 40 ml/kg/min (vastaa keskikertaisella juoksutekniikalla noin 2300 m Cooperin tulosta) ja aerobinen kynnys on 60 % maksimaalisesta hapenottokyvystä, niin aerobisen kynnyksen hapenkulutus on 24 ml/kg/min. Vähintään tällaisella kunnolla pärjää monissa voima- sekä nopeus- ja teholajeissa ihan hyvin.Kevyille ja keskikokoisille liikkujille tuollainen taso tulee pelkällä kohtuullisella arkiaktiivisuudella, mutta raskaan sarjan voimailijoilla ja isoilla heittäjillä (kuulantyöntö, kiekonheitto, moukarinheitto) tuollainen kehonpainoon suhteutettu kestävyyskunto ei ole itsestäänselvyys. Kuormituksensiedon ja palautumisen lisäksi mm. lihaskasvulle on tärkeää, että lihaksia ympäröi riittävä hiusverisuoniverkosto ja lihaksissa on riittävästi riittävän hyvin toimivia solujen aerobisia energiatehtaita eli mitokondrioita: kehittävät adaptaatiot vaativat energiaa ja happea. Monissa joukkuelajeissa maksimaalisen hapenottokyvyn vaade huipulla on naisilla noin 45–55 ja miehillä noin 50–60 ml/kg/min ja kestävyyslajien huipulla naisilla noin 70–80 ja miehillä noin 80–90 ml/kg/min. Järkevä kestävyysharjoittelun määrä ja laatu määräytyvät siis oman lajin ja omien tavoitteiden mukaan.Fyysisen harjoittelun kokonaiskuormitusta voidaan seurata sekä ulkoisen kuorman että sisäisen kuorman kautta. Monesti on fiksua yhdistää objektiivisia ja subjektiivisia mittareita. Harjoittelun suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan seurata esimerkiksi perus-, vauhti-, maksimi- ja nopeuskestävyysminuutteja, eri lihasryhmien voimaharjoittelun sarjoja/toistoja/volyymikuormia, ala- ja yläraajojen räjähtävän nopeusvoimaharjoittelun toistoja, syklisen pikavoimaharjoittelun sekunteja, matala-/keskikova-/kovatehoisen plyometrian kontakteja sekä suoran juoksemisen ja suunnanmuutosjuoksemisen metrejä viikossa. Kun näitä määriä sekä toteutuneita kuormia/tehoja/liikenopeuksia verrataan tuloskehitykseen, vammamääriin ja subjektiivisiin tuntemuksiin, niin voidaan yksilöllistä valmennusprosessia kehittää kertyneen tiedon kautta.Autonomisen hermoston tilaa voidaan seurata objektiivisesti sykevälivaihtelumittausten avulla. Luotettava seuraaminen tosin vaatii pitkäaikaista yksilöllistä seurantaa, jossa tuloksia verrataan omaan mittaushistoriaan. Sykevälivaihtelu soveltuu kaikkiin lajeihin pitkäaikaisen kuormittuneisuuden seuraamisessa, mutta akuuttina harjoittelun autoregulaatiotyökaluna se toimii vain kestävyysharjoittelussa. Suorituskykytestit kertovat hyvin liikuntaelimistön palautumistilasta: esimerkiksi nopeus- ja teholajeissa yksinkertaisen nopeusvoimatestin, kuten vauhdittoman pituuden tai kevennyshypyn tulos. Esimerkiksi voimalajeissa kuorman liikenopeus 85–90 % 1 RM kuormalla. Esimerkiksi kestävyyslajeissa sykkeet, laktaatit ja RPE (koettu kuormitus) tietyllä vakioteholla tietynaikaa. Subjektiivisina mittareina voi käyttää esim. kyselylomakkeita, joilla voidaan seurata isoa määrää muuttujia. Jos useampi seuraavista saa ruksin, niin on syytä keventää: epänormaali leposyke, epänormaali treenisyke, lisääntynyt yleinen väsymys, nukahtamisongelmat, virkeänä heräilyä kesken yöunien, epänormaalin kuvottava olo treenatessa tai treenin jälkeen, epänormaalin kipeät tai hitaasti palautuvat lihakset, epänormaalin usein ilmenevät tahattomat lihasnykäykset/elohiiret, vähentynyt motivaatio treenaamiseen, lisääntynyt yleinen ärtyneisyys, normaalia tiheämmät infektiot, alentunut libido, heikentynyt minäpystyvyyden tunne ja itseluottamus urheilijana/liikkujana sekä yleisen virkeyden ja elinvoimaisuuden tunteiden ja tuntemusten puute. Yhteenveto. Kokonaiskuormituksen hallinta on monimutkainen kokonaisuus. Siinä onnistumisessa tarvitaan ymmärrystä elämän psykofyysissosiaalisesta kokonaisuudesta, objektiivista harjoittelun ja suorituskyvyn seurantaa sekä subjektiivisten tuntemusten huomioimista. PS. Athletican voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta kehittävissä verkkovalmennuksissa on huomioitu yksilöllinen harjoitustausta (erilaisia ohjelmaversioita samassa valmennuksessa) ja elämäntilanne (vaihtoehtoja pienimmästä kehittävästä annoksesta maksimointiin). Ennakkovaraajan etu 115 € (normaali hinta 155 €) päättyy tulevana maanantaina 15.4.! Valmennukset alkavat 6.5.. Tututustu verkkovalmennuksiin ja testaa mikä sopii parhaiten sinulle: athletica.fi/verkkovalmennukset-uusi/#valmennus #psykofyysissosiaalinenvalmennus #fysiikkavalmennus #kokonaiskuormituksenhallinta #voimaharjoittelu #kestävyysharjoittelu #nopeusharjoittelu #urheilu #kuntoilu #tutkimusnäyttöähyödyntävävlmennus #tutkimusnäyttöähyödyntävätreeni ... LisääVähemmän
Katso Facebookissa