Klikkaa linkkejä ja lue lisää Tuomaksen koulutuksista, verkkovalmennuksista ja konsultaatiosta

Fysiikkavalmentaja ja Suomen kärkiasiantuntija maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen

Tuomas Rytkönen on liikuntabiologi (LitM) ja Athletican fysiikkavalmentaja, joka on erikoistunut maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen. Myös yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu kuuluu Tuomaksen erikoisosaamisalueisiin. Tuomas on fysiikkavalmentanut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana ammatikseen kovalla tuloskehityksellä kymmenien urheilulajien urheilijoita ja kuntoilijoita, mm. toistakymmentä voimailulajien Suomen mestaria sekä useita SE-urheilijoita ja muutamia maailman mestareita, sisäsoudun maailmanmestaria, yleisurheilun Suomen mestareita sekä NHL- ja SM-liigajääkiekkoilijoita.  Tuomas on pitänyt koulutuksia yli 1000:lle liikunta-alan ammattilaselle voima- ja fysiikkavalmennuksesta. Tuomas on  kirjoittanut Voimaharjoittelun käsikirjan (2019), joka kokoaa yhteen kokonaistutkimusnäyttöä voimanlajien kehittämisestä ja antaa tuhdin tietopaketin voimaharjoittelun periodisointiin ja ohjelmointiin. Tuomas on myös toiminut voimaharjoittelun konsulttina useille eri tahoille, mm. keihäsmaajoukkueelle, jääkiekon ja jalkapallon Suomen pääsarjajoukkueille sekä eri yksilölajien huippu-urheilijoiden valmentajille. Tuomaksen oma urheilutausta löytyy voimailusta ja mieheltä löytyykin 8 Suomen mestaruutta ja 10 Suomen ennätystä leuanvedosta. 

Tuomaksen motto valmentajana: ”Parhaat tulokset saadaan, kun valmennuksessa yhdistetään kokonaistutkimusnäytön tarjoama tieto, vuosien kokemus kovia tuloksia tuottaneesta käytännön valmennuksesta sekä kyky yksilöidä harjoittelu urheilijan tavoitteisiin, sen hetkiseen kuntotestattuun kuntotasoon, harjoittelukokemuksiin, elämäntialnteeseen ja mieltymyksiin.” 

Tuomas Rytkönen – Liikuntabiologi (LitM) ja fysiikkavalmentaja

  • Valmentanut kymmeniä voimailulajien SM-mitalisteja, useita SE-urheilijoita ja muutamia maailman mestareita
  • Valmentanut sisäsoudun maailmanmestaria
  • Valmentanut useita yleisurheilun Suomen mestareita
  • Valmentanut NHL- ja SM-liigajääkiekkoilijoita
  • Konsultoinut jääkiekon SM-liiga- ja jalkapallon Veikkausliiga -seuroja
  • Kirjoittanut Voimaharjoittelun käsikirjan
  • Kouluttanut yli 1000:tta liikunta-alan ammattilaista
  • Luennoinut mm. Liikuntatieteellisen seuran Kuntotestauspäivillä, Kansainvälisessä voimaharjoitteluseminaarissa, Kansainvälisessä keihäskonferenssissa ja Kansainvälisessä liikuntabiologian symposiumissa 

Varaa aika henkilökohtaiseen konsultaatioon

  • Erityisosaamisalueisiini lukeutuvat mm.
  • Maksimivoimaharjoittelu
  • Lihasmassaharjoittelu
  • Nopeusvoimaharjoittelu
  • Kestovoimaharjoittelu
  • Yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu
  • Lajivoimaharjoittelu
  • Lajia tukeva oheisharjoittelu
Hinnasto (sis. ALV 24%):

1h 150€
2h 275€
4h 500€

Facebook

Voima- ja fysiikkavalmentajan on hyvä aika ajoin pysähtyä voimantuoton mekaniikan perusteiden ääreen. Tällöin esimerkiksi suureen voiman ja suureen tehon tuottoon tähtäävä harjoittelu eivät mene sekaisin. Kun voimaharjoittelija nostaa esimerkiksi maastavetotankoa, täytyy hänen tankoon kohdistuvien voimien osalta tuottaa voimaa sekä painovoiman (tangon massa x maan vetovoiman kiihtyvyys) voittamiseen että tangon kiihdyttämiseen ylös päin (kiihtyvyys = (saavutettu nopeus - lähtönopeus)/kiihdyttämiseen käytetty aika). Kokonaisvoimantuoton suuruus on siis tangon massa x (maan vetovoiman kiihtyvyys + kiihtyvyys ylös päin). Samalla nostajan täytyy tehdä nostotyö (voima x matka). Tuotettu teho on puolestaan tehty työ jaettuna ajalla eli voima x nopeus. Helmsin ym. (2017) tutkimuksessa keskimäärin 2,6 x kehonpainonsa verran maastavetävät voimanostajat saavuttivat maksimaalisella nostonopeudella keskimäärin seuraavat keskinopeudet eri prosenttiosuuksilla yhden toiston maksimikuormasta (1 RM): 100 % 0,14 m/s, 90 % 0,29 m/s ja 80 % 0,46 m/s. Esim. 0,7 m nostomatkalla ja 300 kg 1 RM tuloksella noilla liikenopeuksilla saamme seuraavia arvoja: 1 RM 300 kgNoston kesto: 5,0 sNoston keskikiihtyvyys: 0,03 m/s²Nostajan tuottama keskivoima: 2952 NNostajan tuottama keskiteho: 412 W 90 % 1 RM 270 kgNoston kesto: 2,4 sNoston keskikiihtyvyys: 0,12 m/s²Nostajan tuottama keskivoima: 2681 NNostajan tuottama keskiteho: 768 W 80 % 1 RM 240 kgNoston kesto: 1,5 sNoston keskikiihtyvyys: 0,31 m/s²Nostajan tuottama keskivoima: 2429 NNostajan tuottama keskiteho: 1083 W Koska ylös päin tuotetut kiihtyvyydet ovat pieniä verrattuna maan vetovoiman kiihtyvyyteen (9,81 m/s²), niin nostettu kuorma vaikuttaa voimantuottoon paljon enemmän kuin nostonopeus. Tehontuottoon nostonopeudella on puolestaan iso vaikutus. Siksi maksimivoimaharjoittelua tehdään isoilla kuormilla ja tehoharjoittelua keskisuurilla kuormilla. Liikkeestä riippuen suurimmat tehot tuotetaan noin 30-80 % 1 RM kuormilla. #voimaharjoittelu #voima #TehO #nopeus #maksimivoima #nopeusvoima #tutkimusnäyttöähyödyntävätreeni #tutkimusnäyttöähyödyntävävalmennus #atkeettinenpartasuu ... LisääVähemmän
Katso Facebookissa