Klikkaa linkkejä ja lue lisää Tuomaksen koulutuksista, verkkovalmennuksista ja konsultaatiosta

Koulutukset

Fysiikkavalmentaja: Neljän viikonlopun koulutuskokonaisuus Athletican kouluttajanelikolla

Neljän viikonlopun Syväluotaava fysiikkavalmennuksen jatkokurssi Athletican kouluttajanelikolla

Kaksipäiväinen Voimaharjoittelun perusteita fysioterapeuteille -koulutus

Verkkovalmennukset

3 kk Voimaa ja Lihasmassaa -verkkovalmennus

4 kk Minimal Effective Dose -kuntosalivalmennus 

3 kk Voimaa ja Nopeutta -verkkovalennus yhdessä Olli ”Nopeusvalmennus” Koskisen (LitM) kanssa

3 kk Voimaa ja Kestävyyttä -verkkovalmennus yhdessä Mika Vuoriaisen (LitM) kanssa

Konsultaatio

Liikuntabiologin etävastaanotto eli henkilökohtainen konsultaatio videopuheluyhteydellä: Mm. fysiikkaharjoitteluun liittyviin kysymyksiin vastaamista sekä kausisuunnitelmien ja harjoitusohjelmien laatimista yhdessä

Fysiikkavalmentaja ja Suomen kärkiasiantuntija maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen

Tuomas Rytkönen on liikuntabiologi (LitM) ja Athletican fysiikkavalmentaja, joka on erikoistunut maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen. Myös yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu kuuluu Tuomaksen erikoisosaamisalueisiin. Tuomas on fysiikkavalmentanut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana ammatikseen kovalla tuloskehityksellä kymmenien urheilulajien urheilijoita ja kuntoilijoita, mm. toistakymmentä voimailulajien Suomen mestaria sekä useita SE-urheilijoita ja muutamia maailman mestareita, sisäsoudun maailmanmestaria, yleisurheilun Suomen mestareita sekä NHL- ja SM-liigajääkiekkoilijoita.  Tuomas on pitänyt koulutuksia yli 1000:lle liikunta-alan ammattilaselle voima- ja fysiikkavalmennuksesta. Tuomas on  kirjoittanut Voimaharjoittelun käsikirjan (2019), joka kokoaa yhteen kokonaistutkimusnäyttöä voimanlajien kehittämisestä ja antaa tuhdin tietopaketin voimaharjoittelun periodisointiin ja ohjelmointiin. Tuomas on myös toiminut voimaharjoittelun konsulttina useille eri tahoille, mm. keihäsmaajoukkueelle, jääkiekon ja jalkapallon Suomen pääsarjajoukkueille sekä eri yksilölajien huippu-urheilijoiden valmentajille. Tuomaksen oma urheilutausta löytyy voimailusta ja mieheltä löytyykin 6 Suomen mestaruutta ja 8 Suomen ennätystä leuanvedosta. 

Tuomaksen motto valmentajana: ”Parhaat tulokset saadaan, kun valmennuksessa yhdistetään kokonaistutkimusnäytön tarjoama tieto, vuosien kokemus kovia tuloksia tuottaneesta käytännön valmennuksesta sekä kyky yksilöidä harjoittelu urheilijan tavoitteisiin, sen hetkiseen kuntotestattuun kuntotasoon, harjoittelukokemuksiin, elämäntialnteeseen ja mieltymyksiin.” 

Tuomas Rytkönen – Liikuntabiologi (LitM) ja fysiikkavalmentaja

  • Valmentanut kymmeniä voimailulajien SM-mitalisteja, useita SE-urheilijoita ja muutamia maailman mestareita
  • Valmentanut sisäsoudun maailmanmestaria
  • Valmentanut useita yleisurheilun Suomen mestareita
  • Valmentanut NHL- ja SM-liigajääkiekkoilijoita
  • Konsultoinut jääkiekon SM-liiga- ja jalkapallon Veikkausliiga -seuroja
  • Kirjoittanut Voimaharjoittelun käsikirjan
  • Kouluttanut yli 1000:tta liikunta-alan ammattilaista
  • Luennoinut mm. Liikuntatieteellisen seuran Kuntotestauspäivillä, Kansainvälisessä voimaharjoitteluseminaarissa, Kansainvälisessä keihäskonferenssissa ja Kansainvälisessä liikuntabiologian symposiumissa 

Varaa aika henkilökohtaiseen konsultaatioon

  • Erityisosaamisalueisiini lukeutuvat mm.
  • Maksimivoimaharjoittelu
  • Lihasmassaharjoittelu
  • Nopeusvoimaharjoittelu
  • Kestovoimaharjoittelu
  • Yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu
  • Lajivoimaharjoittelu
  • Lajia tukeva oheisharjoittelu
Hinnasto (sis. ALV 24%):

1h 150€
2h 275€
4h 500€

Facebook

Atleettinen Partasuu

19.09.23

Atleettinen Partasuu
Lihassolujen toimintaan energiaa saadaan irrottamalla adenosiinitrifosfaatista (ATP) irti fosfaattiryhmiä. Ihmiskehon anaerobisia energiantuottotapoja ovat vapaan ATP:n käyttö ja ATP:n uudelleenmuodostaminen fosfokreatiinin (KP) avulla sekä niin sanottu anaerobinen glykolyysi, jossa tuotetaan hiilihydraateista ATP:a ilman happea. ATP-KP-systeemi on merkittävin energiantuottotapa alle 10 s maksimaalisissa suorituksissa. Anaerobinen glykolyysi on merkittävin energiantuottotapa reilun 10 s maksimaalisista suorituksista vajaan kahden minuutin maksimaalisiin suorituksiin. ATP-KP-systeemin maksimaalinen ATP:n tuottonopeus on noin 2,2 mmol/kg/s ja anaerobisen glykolyysin noin 1,2 mmol/kg/s.Ihmiskehon pääasiallisia aerobisia ATP:n tuottomekanismeja ovat hiilihydraattien ja rasvojen käsitteleminen hapen avulla. Hiilihydraattien hapettaminen on merkittävin energiantuottomekanismi maksimaalisissa suorituksissa reilusta kahdesta minuutista pariin tuntiin. Yli kahden tunnin maksimaalisissa suorituksissa merkittävin energiantuottomekanismi on rasvojen hapettaminen. ATP:n maksimaalinen tuottonopeus hiilihydraatteja hapettamalla on noin 0,6 mmol/kg/s ja rasvoja hapettamalla noin 0,2-0,4 mmol/kg/s.Maksimaalinen hapenottokyky asettaa rajat aerobiselle energiantuotolle. Maksimaalinen hapenottokyky koostuu sydän- ja verenkiertoelimistön kyvystä kuljettaa happea lihaksille ja lihaksiston kyvystä hyödyntää happea energiantuotossaan. Maksimaalisen hapenottokyvyn teho on keskimäärin noin 40 % ihmisen hetkellisestä anaerobisesta huipputehosta. Maksimaalisen hapenottokyvyn tehoa pystyy keskimäärin ylläpitämään noin 6 min tyypillisen yksilöllisen vaihteluvälin ollessa noin 4-12 min.Maksimikestävyysalueeksi kutsutaan tehoaluetta anaerobisen kynnyksen ja maksimaalisen hapenoton välissä. Anaerobisella kynnyksellä anaerobisen energiantuoton osuus on noin 1-3 % kokonaisenergiantuotosta ja maksimaalisen hapenoton teholla anaerobisen energiantuoton osuus on noin 5-20 % kokonaisenergiantuotosta. Maksimikestävyysalueella eteneminen on siis pääosin hyvin aerobista! Anaerobisen kynnyksen yläpuolella väsymyksen kannalta niin sanottu kriittinen teho ylittyy ja monimutkainen muun muassa epäorgaanisen fosfaatin, kalsiumin, happi- ja typpiradikaalien ja vetyioneiden eli happamuuden kertyminen lihassoluihin sekä solunulkoisen kaliumin kertyminen ylittävät lihassolujen metabolisen stressin puskurointikyvyn siinä määrin, että se alkaa aiheuttaa melko nopeaa lihasten väsymistä. 12 min Cooperin juoksutesti testaa ensisijaisesti maksimaalista hapenottokykyä, hitaasti ja vähän väsymystä kerryttävää aerobisen tehon reserviä niin sanotun kriittisen tehon alapuolella sekä melko nopeasti kertyvän väsymyksen sietoa niin sanotun kriittisen tehon yläpuolella ja lisäksi Cooper-tulokseen vaikuttaa juoksun taloudellisuus, johon vaikuttavat juoksutaito sekä juoksuspesifiset voima-, voimantuottonopeus- ja kimmoisuusominaisuudet. Cooper on siis nimenomaan ensisijaisesti aerobisen kunnon maksimikestävyystesti, jossa yli 80 % ja yleensä yli 90 % energiasta tuotetaan aerobisesti. Jos halutaan testata anaerobista kestävyyttä, puhutaan nopeuskestävyyden testaamisesta ja silloin täytyy siirtyä testeihin, jotka pystyy suorittamaan noin (15-...) 30-60 (...-90) sekunnissa. #kuormitusfysiologia #valmennusoppi #kuntotestaus #fysiikkavalmennus #Cooper #CooperinTesti #kestävyys #aerobinenkestävyys #aerobinen #anaerobinen #anaerobinenkestävyys #tutkimusnäyttöähyödyntävävalmennus #tutkimusnäyttöähyödyntävätreeni #atleettinenpartasuu ... LisääVähemmän

Kuva

Katso Facebookissa
· Jaa

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Instagram