Voimaharjoittelun käsikirja

Monipuolisin suomalainen kirja voiman lajeista (maksimivoima, nopeusvoima ja kestovoima) sekä lihasmassaharjoittelusta ja voimaharjoittelun ohjelmoinnista. Kokonaistutkimusnäyttöön perustuva kirja, josta on hyötyä kaikkien urheilulajien fysiikkaharjoitteluun. Kirja on julkaistu tammikuussa 2019.

Kuntosaliharjoittelun ohjelmoinnin asiantuntijaksi

Ota haltuun maailman parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuvat työkalut tuloksekkaiden voimaharjoitusohjelmien rakentamiseen 7 h verkkokoulutuksessa! Opi maksimi- ja lihasmassaharjoittelun kokonaistutkimusnäytön hyödyntäminen käytännössä tulosten maksimoimiseksi aloittelijoiden, keskikokeneiden ja kokeneiden kuntosaliharjoittelussa.

”Kuntosalilla voi joko käydä tai siellä voi tehdä kovia tuloksia!”

”Opi ohjelmoimaan harjoitteluohjelmia samalla laadulla, jolla esimerkiksi laadukkaimmin harjoittelevat KHL- ja NHL-pelaajat harjoittelevat!”

”Takaa asiakkaasi kehittyminen monipuolisella ja vaihteleville ohjelmointimalleilla! ”

Fysiikkavalmentaja ja Suomen johtava asiantuntija maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen

Tuomas Rytkönen on voimailubiologi (LitM) ja Athletican fysiikkavalmentaja, joka on Suomen johtava asiantuntija maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen.

Tuomas on luonut Trainer4You:n Voimavalmentaja-koulutuksen ja toimii koulutuksen pääkouluttajana. Tuomas on fysiikkavalmentanut kymmenien eri lajien urheilijoita, mm. maajoukkuekeihäänheittäjiä, NHL- ja KHL-jääkiekkoilijoita sekä kymmeniä voimailulajien SM-mitalisteja ja SE-urheilijoita.

Tuomas toimii myös keihäsmaajoukkueen voimaharjoittelun asiantuntijana. Tuomaksen oma urheilutausta löytyy voimailusta ja mieheltä löytyykin 6 Suomen mestaruutta ja 8 Suomen ennätystä leuanvedosta.

Tuomaksen kirjoittama Voimaharjoittelun käsikirja, joka kokoaa yhteen tähän astisen kokonaistutkimusnäytön voimanlajien kehittämisestä ja antaa tuhdin tietopaketin voimaharjoittelun ohjelmointiin, julkaistiin tammikuussa 2019.

Fysiikkavalmentaja ja Suomen johtava asiantuntija maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen

Tuomas Rytkönen on voimailubiologi (LitM) ja Athletican fysiikkavalmentaja, joka on Suomen johtava asiantuntija maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen.

Tuomas on luonut Trainer4You:n Voimavalmentaja-koulutuksen ja toimii koulutuksen pääkouluttajana. Tuomas on fysiikkavalmentanut kymmenien eri lajien urheilijoita, mm. NHL- ja KHL-jääkiekkoilijoita sekä voimailulajien SM-mitalisteja ja SE-urheilijoita.

Tuomas toimii myös keihäsmaajoukkueen voimaharjoittelun asiantuntijana. Tuomaksen oma urheilutausta löytyy voimailusta ja mieheltä löytyykin 6 Suomen mestaruutta ja 8 Suomen ennätystä leuanvedosta.

Tuomaksen kirjoittama Voimaharjoittelun käsikirja, joka kokoaa yhteen tähän astisen kokonaistutkimusnäytön voimanlajien kehittämisestä ja antaa tuhdin tietopaketin voimaharjoittelun ohjelmointiin, julkaistaan tammikuussa 2019.

Yhteistyössä

Facebook

Julkaistu 26.10.20

Atleettinen Partasuu

- kontaktivaiheen alussa törmätään maahan yhdellä jalalla ja hetkelliset voimat ovat 4-5 kertaa kehon painon verran: erityisesti nilkan, mutta myös polven ja lonkan ojentajien eksentrinen ja isometrinen voimantuotto on tärkeää: tarvitaan voimantuottonopeuden lisäksi melko paljon maksimivoimareserviä

- kontaktivaiheen lopussa työnnetään pitkälti lonkan ojentajilla yhdellä jalalla koko kehon painoa osana venymislyhenemissyklusta myös konsentrisesti: tarvitaan voimantuottonopeuden lisäksi melko paljon maksimivoimareserviä, ja esim. raa'an rinnallevedon kehittämisestä n. 1,6x kehonpaino tasolle asti on hyötyä pikajuoksussa

- reaktiivisuus eli yhdistelmä hyvästä nopeasta kyvystä varastoida ja vapauttaa elastista energiaa sekä voimantuottonopeudesta riittävällä maksimivoimareservillä on kontaktivaiheessa supertärkeää

- lentovaiheen alkupuoliskolla lonkankoukistajat ja loppupuoliskolla lonkanojentajat liikuttavat ilmassa olevaa jalkasegmenttiä tosi suurilla liikenopeuksilla: nopeuden tarve suuri ja maksimivoimareservin tarve pieni. Niinpä lonkankoukistajien voima-nopeusjatkumon rakentaminen voi tapahtua jossain optimitehoalueen yläpään ja nopeuspään välillä, mutta lonkan ojentajien osalta täytyy huomioida myös kontaktivaiheen voimantuoton tarpeet (tarvitaan kohtuullisen kova maksimivoimareservikin)

- lentovaiheen puolivälissä takareisillä on merkittävä työ eksentrisesti imeä energiaa jarruttaessa polven ojentumista ja lonkan koukistumista: eksentristä maksimivoimareserviä tulee olla riittävästi

- Maksimivoimareserviin tarvitaan eri lihastyötavoin maksimipään tekemistä kuitenkin nopeudelle negatiiviset adaptaatiot minimoiden: ei tehdä putkeen yli 5 toiston sarjoja ja ei sarjoja uupumukseen eli pyritään voimapään treeneissäkin yli 0,5 m/s liikenopeuksiin (ensin kehitys riittävään maksimivoimareserviin ja sitten sen ylläpito) sekä räjähtävää ja iskuttavaa nopeusvoimaharjoittelua 200-500 ms voimantuottoajoilla

- Iskuttava, räjähtävä ja syklisen pikavoiman harjoittelu lajinomaisilla 50-200 ms voimantuottoajoilla on äärimmäisen tärkeää (pikajuoksu on todella nopean voimantuoton laji, ja voimantuottonopeuden tarve ensimmäisen 100 ms:n aikaikkunassa on suurta)

- Jotta nopeutta voidaan kehittää pitkällä aikavälillä, tarvitaan todennäköisesti kehon vasteiden herkistämiseksi kausia, jolloin nopeus on ylläpidossa ja harjoittelun pääpaino on esim. maksimivoimareservissä ja/tai kimmoisuuden ja iskutuskapasiteetin kasvattamisessa matalatehoisemmalla plyometrialla

- Verrattain hidas maksimi- ja perusvoimaharjoittelu vähän hidastavatkin, mutta oikein annosteltuna, toteutettuna, rytmitettynä ja koko ajan vähintään nopeuspään harjoittelun ylläpidolla niiden nettovaikutus nopeudelle jää plussan puolelle, koska nopeastikaan ei voi nyhjäistä tyhjästä (riittävä maksimivoimareservi tarvitaan). Esimerkiksi tärkeimpien lajilihasten parin kuukauden perusvoimakauden tuoma lihaskasvu aiheuttaa aika marginaalisia hidastavia muutoksia lihasten sisäisissä momenttivarsissa sekä kudosten liiketilan muutosten vastustamisessa. Lihaslaatumuutoksia hitaampaan suuntaan voidaan minimoida tekemällä maksimivoimareservin kasvatuskaudetkin hieman voimanopeustyylisesti, ja täytyy ajatella koko harjoitusvuoden kokonaisuutta: matalavolyymisilla nopeusvoimavoittoisilla paljon lepoa sisältävillä kausilla lihaslaatu muuntuu nopeaan suuntaan. Harjoitusvuoden lopputulos suorituskyvyssä ratkaisee.

#pikajuoksu #nopeusvoima #maksimivoima #atleettinenpartasuukirjoittaa
... LisääVähemmän

Katso Facebookissa