Liikuntabiologin vastaanotto

Liikuntabiologi ( LitM ) ja fysiikkavalmentaja

  • Valmentanut kymmeniä voimalulajien SM-mitalisteja
  • Valmentanut useita yleisurheilun Suomen mestareita
  • Valmentanut NHL-, KHL- ja SM-liigajääkiekkoilijoita
  • Konsultoinut jääkiekon SM-liiga- ja jalkapallon Veikkausliiga – seuroja
  • Kirjoittanut Voimaharjoittelun käsikirjan (Fitra)
  • Luonut Voimavalmentaja -koulutuksen (Trainer4You)
  • Pitänyt toista sataa koulutuspäivää liikunta-alan ammattilaisille
  • Luennoinut mm. LTS:n Kuntotestauspäivillä, Kansainvälisessä voimaharjoitteluseminaarissa, Kansainvälisessä keihäskonferenssissa ja Kansainvälisessä liikuntabiologian symposiumissa

Varaa aika henkilökohtaiseen konsultaatioon

  • Erityisosaamisalueisiini lukeutuvat mm.
  • Maksimivoimaharjoittelu
  • Lihasmassaharjoittelu
  • Nopeusvoimaharjoittelu
  • Kestovoimaharjoittelu
  • Yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu
  • Lajivoimaharjoittelu
  • Lajia tukeva oheisharjoittelu
Hinnasto (sis. ALV 24%):

1h 150€
2h 275€
4h 500€

Voimaharjoittelun käsikirja

Monipuolisin suomalainen kirja voiman lajeista (maksimivoima, nopeusvoima ja kestovoima) sekä lihasmassaharjoittelusta ja voimaharjoittelun ohjelmoinnista. Kokonaistutkimusnäyttöön perustuva kirja, josta on hyötyä kaikkien urheilulajien fysiikkaharjoitteluun. Kirja on julkaistu tammikuussa 2019.

Kuntosaliharjoittelun ohjelmoinnin asiantuntijaksi

Ota haltuun maailman parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuvat työkalut tuloksekkaiden voimaharjoitusohjelmien rakentamiseen 7 h verkkokoulutuksessa! Opi maksimi- ja lihasmassaharjoittelun kokonaistutkimusnäytön hyödyntäminen käytännössä tulosten maksimoimiseksi aloittelijoiden, keskikokeneiden ja kokeneiden kuntosaliharjoittelussa.

”Kuntosalilla voi joko käydä tai siellä voi tehdä kovia tuloksia!”

”Opi ohjelmoimaan harjoitteluohjelmia samalla laadulla, jolla esimerkiksi laadukkaimmin harjoittelevat KHL- ja NHL-pelaajat harjoittelevat!”

”Takaa asiakkaasi kehittyminen monipuolisella ja vaihteleville ohjelmointimalleilla! ”

Fysiikkavalmentaja ja Suomen kärkiasiantuntija maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen

Tuomas Rytkönen on voimailubiologi (LitM) ja Athletican fysiikkavalmentaja, joka on Suomen kärkiasiantuntija maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen.

Tuomas on luonut Trainer4You:n Voimavalmentaja-koulutuksen ja kouluttaa koulutusta yhdessä muiden Athletican liikuntabiologivalmentajien kanssa. Tuomas on fysiikkavalmentanut kymmenien eri lajien urheilijoita, mm. eri nopeus- ja teholajien maajoukkueyleisurheilijoita, NHL- ja KHL-jääkiekkoilijoita sekä kymmeniä voimailulajien SM-mitalisteja ja SE-urheilijoita.

Tuomas on toiminut myös keihäsmaajoukkueen voimaharjoittelun asiantuntijana. Tuomaksen oma urheilutausta löytyy voimailusta ja mieheltä löytyykin 6 Suomen mestaruutta ja 8 Suomen ennätystä leuanvedosta.

Tuomaksen kirjoittama Voimaharjoittelun käsikirja, joka kokoaa yhteen tähän astisen kokonaistutkimusnäytön voimanlajien kehittämisestä ja antaa tuhdin tietopaketin voimaharjoittelun ohjelmointiin, julkaistiin tammikuussa 2019.

Fysiikkavalmentaja ja Suomen kärkiasiantuntija maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen

Tuomas Rytkönen on voimailubiologi (LitM) ja Athletican fysiikkavalmentaja, joka on Suomen kärkiasiantuntija maksimivoiman, nopeusvoiman, kestovoiman ja lihasmassan kehittämiseen.

Tuomas on luonut Trainer4You:n Voimavalmentaja-koulutuksen ja kouluttaa koulutusta yhdessä muiden Athletican liikuntabiologivalmentajien kanssa. Tuomas on fysiikkavalmentanut kymmenien eri lajien urheilijoita, mm. eri nopeus- ja teholajien maajoukkueyleisurheilijoita, NHL- ja KHL-jääkiekkoilijoita sekä voimailulajien SM-mitalisteja ja SE-urheilijoita.

Tuomas on toiminut myös keihäsmaajoukkueen voimaharjoittelun asiantuntijana. Tuomaksen oma urheilutausta löytyy voimailusta ja mieheltä löytyykin 6 Suomen mestaruutta ja 8 Suomen ennätystä leuanvedosta.

Tuomaksen kirjoittama Voimaharjoittelun käsikirja, joka kokoaa yhteen tähän astisen kokonaistutkimusnäytön voimanlajien kehittämisestä ja antaa tuhdin tietopaketin voimaharjoittelun ohjelmointiin, julkaistaan tammikuussa 2019.

Yhteistyössä

Facebook

Kestävyysharjoittelussa sydämen täytyy pumpata suuria määriä verta pienehköllä verenpaineella. Voimaharjoittelussa sydämen täytyy pumpata pienehköjä määriä verta suurella verenpaineella (kovassa voimaharjoittelussa hetkellisesti jopa n. 320/250 mmHg verenpaineet eivät ole poikkeuksellisia). Voimaharjoittelun jarrutusvaiheissa sydämen iskutilavuus on hieman lepotasoa suurempaa ja nostovaiheissa hieman lepotasoa pienempää. Kovassa kestävyysharjoittelussa kovakuntoisella sydämen iskutilavuus voi kolminkertaistua lepoon verrattuna ja sydämen minuuttitilavuus (iskutilavuus x syke) moninkertaistua. Kovassa voimaharjoittelussa supistuvat lihakset salpaavat verisuonia ja kohonnut rintaontelon paine heikentää laskimopaluuta (ja mahdollisesti pienentää aivoselkäydinnesteen kautta suojameksnismina aivoverenkierron verenpainetta). Niinpä sydämen minuuttitilavuus työsarjan aikana ei pääse nousemaan valtavasti lepotasoa suuremmaksi. Sarjapalautusten aikana minuuttitilavuus kyllä kasvaa, kun hapellisen energiantuoton avulla uudelleen syntetisoidaan välittömiä energianlähteitä sekä hapellisen energiantuoton ja hengityksen avulla poistetaan anaerobisen energiantuoton ja kovien lihassupistusten aiheuttamaa metabolista stressiä. Voimaharjoittelu lisää jonkin verran sydämen kammioiden seinien paksuutta (etenkin vasemman kammion). Kammioiden seinämien paksuus ei muutu paljoa kestävyysharjoittelun seurauksena. Vasemman kammion koko kasvaa huomattavasti vähemmän voima- kuin kestävyysharjoittelun seurauksena. Voimaharjoittelleilla sydämen eteisten ja kammioiden koot eivät isosti eroa harjoittelemattomasta väestöstä, kun tulokset suhteutetaan kehon rasvattoman massaan. Kestävyysharjoitelleilla etenkin vasemman kammion koko on huomattavan suuri verrattuna samankokoisiin harjoittelemattomiin. Voimaharjoittelu ei suuresti vaikuta sydämen diastoliseen ja systoliseen toimintaan. Kestävyysharjoittelu lisää vasemman kammion loppudiastolista veritilavuutta ja pienentää loppusystolista veritilavuutta. Hypertrofinen voimaharjoittelu lisää luurankolihasten hiussuonituksen absoluuttista määrää, mutta lihaskokoon suhteutettu hiussuonimäärä ei kasva, kuten kestävyysharjoittelussa. Kestävyysharjoittelu tiputtaa lepoverenpaineita ja leposykettä enemmän kuin voimaharjoittelu, jonka vaikutukset lepoverenpaineeseen ja -sykkeeseen ovat pienet. Voimaharjoittelun seurauksena verenpaine tietyllä absoluuttisella kuormalla lihastyötä tehdessä pienenee. Voimaharjoittelu kasvattaa jonkin verran sydämen maksimaalista isku- ja minuuttitilavuutta sekä maksimaalista hapenottokykyä, mutta huomattavasti vähemmän kuin kestävyysharjoittelu.Summa summarum. Perusterveille voimaharjoittelulla on suotuisia ja neutraaleja vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön terveydelle ja suorituskyvylle. Fyysisen harjoittelun sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen ja suorituskykyyn vaikuttavien harjoitusvasteiden optimointiin tarvitaan kestävyysharjoittelua.#sydän #sydänjaverenkiertoelimistö #voimaharjoittelu #kestävyysharjoittelu #fysiikkaharjoittelu #kuormitusfysiologia #atleettinenpartasuu ... LisääVähemmän
Katso Facebookissa