Mitä treenaat salilla?

Atleettisen Partasuun BlogiLeave a comment

Treenaatko yksittäisiin lihaksiin lisää massaa, yleistä tiettyjen lihasryhmien käskytystä, liikettä, aineenvaihduntaa vai nopeutta? Miten mitäkin luetelluista kannattaa treenata ja minkälainen harjoittelu palvelee parhaiten kunkin henkilökohtaisia tavoitteita? Yksittäisiin lihaksiin lihasmassaa. Kun tavoitteena on saada vain lihasmassaa lisää tiettyihin lihasryhmiin, niin silloin salilla tulee treenata lihaksia, ei liikettä. Eli esimerkiksi harva kilpailee tai haluaa saada liikkumaan mahdollisimman…

Nopea maksimaalinen räjähdys (U)

Atleettisen Partasuun Blogi, UncategorizedLeave a comment

Koko keho sormenpäistä varpaisiin virittyy leuanvetojouseksi suorinkäsin roikuntaan. Premotorinen aivokuori touhuaa ja motorinen aivokuori valmistautuu organisoidun hyökyaallon tuottamiseen. Tuomarin merkin jälkeen valtavalla taajudella dubletteja eli tuplajymäyksiä sisältävä impulssi-ioninen sähkövirtaputous syöksyy aivoista ydinjatkoksen kautta selkäytimeen, jossa nikamien etuhaarakkeiden efferentit syöksevät tulta. Silmänräpäyksessä hyökyaallon tuottamassa kalsiumtulvassa kylpevät lihasproteiinit alkavat supistua ja ylöspäin kehoa vievä liikeketju alkaa tapahtua.…

Liikaa lihasmassaa

Atleettisen Partasuun BlogiLeave a comment

Tietyissä urheilulajeissa, kuten kehonrakennuksessa, raskaan sarjan voimanostossa ja painoluokattomissa voimamieskisoissa ei voi olla liikaa lihasmassaa. Useimmissa lajeissa on kuitenkin olemassa optimaalinen lihasmassan määrä ja tätä suuremmasta lihasmassan määrästä on haittaa. Toisissa lajeissa, kuten kestävyysjuoksussa tuo määrä on pienempi ja toisissa, kuten pikajuoksussa suurempi. Esimerkiksi pikajuoksijalle on tiettyyn pisteeseen asti hyötyä, että pakarat ja takareidet kasvavat…

Vieraana Sisusavotta podcastissa

Atleettisen Partasuun BlogiLeave a comment

Hyvää joulukuun alkua.  Tuossa syksyn viiman keskellä Venäläisen Jussi pyysi minua vieraaksi pitämäänsä Sisusavotta podcastiin ja otin kutsun mielelläni vastaan, sillä urheilu-, ravitsemus- ja hyvinvointiaiheinen podcast kuulosti heti kättelyssä hyvältä ja pienen keskustelun jälkeen erinomaiselta uudehkolta jutulta suomalaiseen urheilu-, kuntoilu- ja hyvinvointikulttuuriin. Podcastin keskustelu kulki Jussin suunniteleman rungon mukaan siten, että keskustelimme maksimivoimasta, voimaharjoittelusta, voimaharjoittelun…

Hermostollinen maksimivoimaharjoittelu – yleisvoiman ja lajivoiman dilemma

Atleettisen Partasuun BlogiLeave a comment

Hermostollisesta maksimivoimaharjoittelusta on hyötyä kaikessa urheilussa. Suhteellista voimaa korostavien lajien urheilijoille se antaa heidän lajeihinsa hyvin tärkeän voimaominaisuuden, nimittäin paremman voima/massa-suhteen. Myös absoluuttista voimaa korostavissa lajeissa niin sanottu hermostollinen maksimivoima on ensiarvoisen tärkeää, sillä suurtenkaan lihasten voimapotentiaalia ei saada hyödynnettyä ilman huippuunsa treenattua hermostoa. Voimantuottaminen on keskushermoston, ääreishermoston ja lihaskudoksen välistä yhteispeliä. Minkälaista hermostollista maksimivoimaharjoittelua…

Kestävyysjuoksu – maraton ja 10000 m

Atleettisen Partasuun Blogi4 Comments

Kuinka moni kuntoilija pystyy juoksemaan 100 m aikaan 17,6 s? Aika moni pystyy, muttei jokainen. Kuinka moni kuntoilija pystyy juoksemaan 400 m aikaan 70,3 s? Koko väestöstä aika harva pystyy, mutta aktiiviliikkujista jonkin kokoinen joukko. Kuinka moni kuntoilija pystyy juoksemaan 800 m aikaan 2:20,6? Väittäisin, että aika harva juoksu-urheilua harrastamaton. Kuinka moni kuntoilija pystyy juoksemaan…

Voimanosto ja painonnosto – mielenkiintoisia painoluokkalajeja

Atleettisen Partasuun BlogiLeave a comment

Voimaurheilua seuraamattomille lukijoille tiedoksi, että voimanostoon kuuluu kolme nostomuotoa: jalkakyykky (Mikhail Koklyaev kyykkää 360 kg), penkkipunnerrus (Roman Eremahsvili penkkipunnertaa 195 kiloa 67,5 kiloisena) sekä maastaveto (superraskaan sarjan Benedikt Magnusson vetää maasta 426 kg) ja painonnostoon kaksi: tempaus (Pyrros Dimas tempaisee 176 kg 83-kiloisiin) ja työntö (Dmitry Klokov työntää 227 kg alle 105-kiloisiin).  Voimanostossa dominoiva ominaisuus…

Voima mahtuu pienempäänkin

Atleettisen Partasuun BlogiLeave a comment

Alustukseksi on voimannäyte hurjasta hermostollispainotteisesta maksimivoimasta. Video, jossa normaalipituinen (ilmeisesti 178 cm pitkä) 83 kiloinen mies tekee maastavedon 360 kilolla: Monesti tuollaisia maastavetorautoja näkee liikuttelevan n. 140 kg painavien voimamiesten ja voimanostajien. Ollakseen hämmästyttävänkin vahva, ei tarvitse kuitenkaan välttämättä olla hämmästyttävän iso. Lihasten koon näkee ihmisestä ulospäin, muttei ihmisen voimakkuutta. Miksi? Koska ihminen voi lisätä…

Lisäpainoleuanveto – ainut voimailulaji, jossa keskiraskaat urheilijat ovat parhaita?

Atleettisen Partasuun Blogi6 Comments

Yleensä voimailulajeissa korostuu joko absoluuttinen voima tai suhteellinen voima (maksimivoima jaettuna kehon painolla), mutta lisäpainoleuanvedossa paras on se, jolla on optimaalisin absoluuttisen ja suhteellisen voiman suhde. Voimanostossa, painonnostossa, voimaleuanvedossa ja voimapunnerruksen (entiseltä nimeltään sotilaspenkki) maksimikisoissa kovimmat tulokset tehdään raskaissa sarjoissa, koska absoluuttinen voima ratkaisee. Toistoleuanvedossa ja voimapunnerruksen toistokisoissa kovimmat tulokset tehdään kevyimmissä sarjoissa, koska suhteellinen…

Lisäpainoleuanvedon lajianalyysin blogiversio

Atleettisen Partasuun BlogiLeave a comment

Tavoitteena on yksi sääntöjen mukainen toisto mahdollisimman suurella lisäpainolla.   Suorituksessa lisäpainot roikkuvat nostovyöhön kiinnitettyinä jalkojen välissä ja sääntöjen mukaisessa vedossa vetäjä vetää suorilta käsiltä itsensä ja lisäpainot ylös siten, että leuan alapinta käy vähintään vetotangon yläpinnan tasolla. Nivelten liikkeet: Aina – Olkanivelen ojennus (ekstensio) ja kyynärnivelen koukistus (fleksio) Leveällä otteella lisäksi – olkanivelen lähennys…