Tämänkertainen aihe kiinnostaa jokaista voimailijaa jossain vaiheessa, nimittäin keskustelemme erikoistekniikoista!! Ja kun on tarve sukeltaa syvälle sekä voimailun fysiologiaan että käytännön valmentamiseen, parempaa opasta on vaikeaa löytää kuin liikuntabiologi ja voimavalmentaja Tuomas Rytköstä! Seuraa Tuomasta: https://www.instagram.com/atleettinenpartasuu/ Etusivu Etusivu
Tänään vieraana liikuntabiologi ja fysiikkavalmentaja Tuomas Rytkönen / @atleettinenpartasuu. Teknisistä ongelmista huolimatta (pahoittelut äänenlaadusta)saimme antoisan keskustelun aikaan koskien erityisesti yleisurheilijoiden fysiikkavalmennusta, uni- ja bilateraalista harjoittelua sekä fysiikkavalmentajan näkemystä ja kokemusta fysioterapeutin kanssa toimimisesta. Kuuntelun arvoinen jakso.
Johdanto aihepiiriin Nopeusvoimalajit voidaan jakaa supernopeisiin (voimantuottoajat alle 150 ms, esim. pikajuoksu), nopeisiin (voimantuottoajat 150–300 ms, esim. kuulantyöntö) ja kohtuullisen nopeisiin (voimantuottoajat 300–500 ms, esim. pikaluistelu) lajeihin. Lisäksi nopeusvoimalajit voidaan jakaa konsentrisen voimantuoton (esim. velodromipyöräilyn pikamatkat), hitaan venymislyhenemissykluksen (esim. pikaluistelu) ja nopean venymislyhenemissykluksen (esim. pikajuoksu) lajeihin. Voimantuottoajan lisäksi venymislyhenemissykluslajit voidaan jakaa matalan iskutuksen (esim.…
Kuulantyöntö on laji, jossa maailmanhuipulla miesten sarjassa 7,26 kilon rautapallo täytyy saada singottua yli 14 m/s lähtönopeuteen varsinaisen heittovaiheen voimantuottoajan ollessa vain reippaat kaksi sekunnin kymmenystä. Tällainen suoritus vaatii valtaisaa tehontuottoa (teho = voima x nopeus). Tärkeimmät hermolihasjärjestelmän toimintaan liittyvät pääelementit kovan kuulantyöntösuorituksen takana ovat: 1) kova maksimivoimareservi (lihasten poikkipinta-ala, hermoston kyky käskyttää lihaksia maksimaalisesti…
JOHDANTO Kyykky on yhdistetyn polven ja lonkan ojennuksen liikemalli, jossa tärkeimmät liikettä tuottavat lihakset ovat iso lähentäjälihas, iso pakaralihas ja nelipäisen reisilihaksen lihaksista ulompi, sisempi ja keskimmäinen reisilihas. Eri syvyisten kyykkyjen vaikutuksesta suorituskykyyn käydään paikoin kovaa keskustelua sekä urheilutiede- että fysiikkavalmennuspiireissä. Toivoisi, että useampi keskustelija ymmärtäisi fysiikkaharjoittelun teoreettisen ja käytännöllisen kokonaisuuden valmennusopista, kuormitusfysiologian, biomekaniikan…
Pitäisikö nopeusvoimalajien urheilijoiden treenata pelkästään nopeusvoimaa ja jättää hidas maksimivoimaharjoittelu vain voimailijoille? Aiheuttaako maksimivoimaharjoittelu nopeusvoimaurheilijalle sellaisia kuormitusfysiologisia positiivisia adaptaatioita, joita ei saada aikaiseksi nopeusvoimaharjoittelulla? Miten yleistaitopohjan laajuus, myeliinituppien paksuus, alempien aivotasojen inhibitio, Youngin modulus ja muu liikuntabiologihörhöily liittyvät tähän soppaan ja kovien nopeusvoimatulosten tekemiseen käytännön valmennuksessa ja urheilemisessa? Maksimivoimaharjoittelu hidastaa vähän, mutta onko sillä väliä?…
Aloitin Atleettisen Partasuun Blogin aikanaan pitkälti aidosta kiinnostuksesta ihmisen fyysisen suorituskyvyn kehittämiseen treenin, ravinnon ja levon avulla. Tuon prosessin optimointi vaatii tolkutonta määrää tutkimustietoa valmennusopista, kuormitusfysiologiasta sekä biomekaniikasta (ja nuo tieteen haarat vaativat taustalleen tietoa kovista luonnontieteistä eli matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta), valtavasti käytännön valmennuskentän yritys-erehdystietoa höystettynä rationaalisella loogisella päättelyllä tutkimustietoa ja käytännön havaintoja yhdistellen,…
Aloittelijalla ominaisuudesta toiseen on paljon siirtovaikutusta ja yksittäinen ominaisuus kehittyy pienelläkin harjoitusmäärällä. Kokeneella urheilijalla tilanne on päinvastainen eli kehittyäkseen lajissa vaadittavissa ominaisuuksissa harjoittelun täytyy olla riittävän tavoitespesifiä ja yksittäinen ominaisuus vaatii melko suurta treenimäärää kehittyäkseen. Kun tähän lisätään yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun kysymykset, blokkiperiodisaation hyödyt monien urheilulajien valmennuksessa alkavat hahmottua. Kehon kokonaispalautumiskapasiteetti on rajallinen. Niinpä…
