Voimaharjoittelu – kaiken teoria

Atleettisen Partasuun Blogi2 Comments

Ihmisen hermolihasjärjestelmä on niin monimutkainen kokonaisuus, että tähänastisen tieteellisen tutkimuksen avulla sen rakenteesta, toiminnasta ja harjoitusvastemekanismeista tiedetään vain osa. Niinpä mitään voimaharjoittelun kaiken teoriaa ei voisi edes teoriassa kirjoittaa. Hermolihasjärjestelmän yleisten toimintaperiaatteiden ja harjoitusvastemekanismien lisäksi mm. perimä, ikä ja harjoitustausta vaikuttavat yksilöllisesti mekanismien toimintaan. Tähän leikkimielisesti nimettyyn ”kaiken teoriaan” kasasin kirjoittamiani juttuja vuosien varrelta voimaharjoittelun…

Lajianalyysi 400 m aitajuoksusta ja valmennuksen ohjelmointi

Atleettisen Partasuun BlogiLeave a comment

No niin, nyt on yleisurheilu- ja juoksuvalmennuksen ystäville uutta luettavaa. Tekemäni lajianalyysi 400 m aitajuoksusta ja valmennuksen ohjelmointi on julkaistu urheilututkimustietokannassa ja sen voi lukea täältä. Suosittelen lukemista myös kaikille nopeuden, nopeusvoiman, maksimivoiman, aerobisen kestävyyden, anaerobisen kestävyyden ja liikkuvuuden harjoittamisesta kiinnostuneille. Ratakierroksen huippuaitureilla on nimittäin uskomattoman kova ja monipuolinen fysiikka. Vai miltä kuulostaa, kun sama…

Kiitos syksyn 2014 Optimoi Voimantuotto –koulutusseminaariin osallistuneille!

Atleettisen Partasuun BlogiLeave a comment

Suuret kiitokset vielä omasta puolestani kaikille viime viikonloppuna Optimoi Voimantuotto -koulutusseminaariin osallistuneille. Molempina päivinä, lauantaina ja sunnuntaina, seminaarissa oli mukava tunnelma. Niinpä oli erittäin mielekästä vetää luentoja ja demoja voimaharjoittelusta kiinnostuneelle ja innostuneelle yleisölle. Molempina päivinä päivä starttasi meikäläisen luennolla, jolla sukellettiin maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelun teoriaan, yhdistettyyn voima- ja kestävyysharjoitteluun sekä voimaharjoittelun ohjelmointiin. Avausluennon jälkeen…

Voimaharjoittelutrilogia on valmis

Atleettisen Partasuun BlogiLeave a comment

Kirjoittamani voimaharjoittelutrilogian päätösosa on julkaistu: osa III: Nopeuvoimaharjoittelu Voimaharjoittelutrilogia kokonaisuudessaan: Osa I: Lihasmassa- ja kestovoimaharjoittelu Osa II: Maksimivoimaharjoittelu Osa III: Nopeusvoimaharjoittelu Voimaharjoittelutrilogian lähdeluettelo 12.6.2014 TR PS. Väläyksiä omasta talven SE-tulokseen 93 kg johtaneesta voimaharjoittelusta ennen lisäpainoleuanvedon SM-kisaa 5.4.2014:

Mitä treenaat salilla?

Atleettisen Partasuun BlogiLeave a comment

Treenaatko yksittäisiin lihaksiin lisää massaa, yleistä tiettyjen lihasryhmien käskytystä, liikettä, aineenvaihduntaa vai nopeutta? Miten mitäkin luetelluista kannattaa treenata ja minkälainen harjoittelu palvelee parhaiten kunkin henkilökohtaisia tavoitteita? Yksittäisiin lihaksiin lihasmassaa. Kun tavoitteena on saada vain lihasmassaa lisää tiettyihin lihasryhmiin, niin silloin salilla tulee treenata lihaksia, ei liikettä. Eli esimerkiksi harva kilpailee tai haluaa saada liikkumaan mahdollisimman…

Nopea maksimaalinen räjähdys (U)

Atleettisen Partasuun Blogi, UncategorizedLeave a comment

Koko keho sormenpäistä varpaisiin virittyy leuanvetojouseksi suorinkäsin roikuntaan. Premotorinen aivokuori touhuaa ja motorinen aivokuori valmistautuu organisoidun hyökyaallon tuottamiseen. Tuomarin merkin jälkeen valtavalla taajudella dubletteja eli tuplajymäyksiä sisältävä impulssi-ioninen sähkövirtaputous syöksyy aivoista ydinjatkoksen kautta selkäytimeen, jossa nikamien etuhaarakkeiden efferentit syöksevät tulta. Silmänräpäyksessä hyökyaallon tuottamassa kalsiumtulvassa kylpevät lihasproteiinit alkavat supistua ja ylöspäin kehoa vievä liikeketju alkaa tapahtua.…

Liikaa lihasmassaa

Atleettisen Partasuun BlogiLeave a comment

Tietyissä urheilulajeissa, kuten kehonrakennuksessa, raskaan sarjan voimanostossa ja painoluokattomissa voimamieskisoissa ei voi olla liikaa lihasmassaa. Useimmissa lajeissa on kuitenkin olemassa optimaalinen lihasmassan määrä ja tätä suuremmasta lihasmassan määrästä on haittaa. Toisissa lajeissa, kuten kestävyysjuoksussa tuo määrä on pienempi ja toisissa, kuten pikajuoksussa suurempi. Esimerkiksi pikajuoksijalle on tiettyyn pisteeseen asti hyötyä, että pakarat ja takareidet kasvavat…

Kestävyysjuoksu – maraton ja 10000 m

Atleettisen Partasuun Blogi4 Comments

Kuinka moni kuntoilija pystyy juoksemaan 100 m aikaan 17,6 s? Aika moni pystyy, muttei jokainen. Kuinka moni kuntoilija pystyy juoksemaan 400 m aikaan 70,3 s? Koko väestöstä aika harva pystyy, mutta aktiiviliikkujista jonkin kokoinen joukko. Kuinka moni kuntoilija pystyy juoksemaan 800 m aikaan 2:20,6? Väittäisin, että aika harva juoksu-urheilua harrastamaton. Kuinka moni kuntoilija pystyy juoksemaan…

Voimanosto ja painonnosto – mielenkiintoisia painoluokkalajeja

Atleettisen Partasuun BlogiLeave a comment

Voimaurheilua seuraamattomille lukijoille tiedoksi, että voimanostoon kuuluu kolme nostomuotoa: jalkakyykky (Mikhail Koklyaev kyykkää 360 kg), penkkipunnerrus (Roman Eremahsvili penkkipunnertaa 195 kiloa 67,5 kiloisena) sekä maastaveto (superraskaan sarjan Benedikt Magnusson vetää maasta 426 kg) ja painonnostoon kaksi: tempaus (Pyrros Dimas tempaisee 176 kg 83-kiloisiin) ja työntö (Dmitry Klokov työntää 227 kg alle 105-kiloisiin).  Voimanostossa dominoiva ominaisuus…