Pitkä aitajuoksumatka 400 m aidat on laji, jossa juostaan yksi aidattu ratakierros yleisurheilukentän juoksuradalla. Lähtö tapahtuu lähtötelineistä. Alkusileä on 45 m pitkä, aitoja on yhteensä 10 kappaletta, aitavälien pituus on 35 m ja loppusileä on 40 m. Biomekaniikka. Hyvässä pikajuoksussa lantio on ylhäällä ja edessä. Jalka painetaan kehon alle päkiä edellä, ja askelkontakti on pyyhkäisevä…
Herkistelyn tarkoitus on vähentää harjoittelun aiheuttamaa väsymystä ja lisätä suorituskykyä. Herkistely- ja ylikuormitustutkimuksia on tehty paljon kestävyyslajien näkökulmasta, mutta voimaharjoittelusta tällaisia tutkimuksia on tehty vain vähän. Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää korkeaintensiteettisen ja matalaintensiteettisen herkistelyjakson vaikutusten eroa polvien ja lonkan ojentajien voimantuottokykyyn kahden viikon kovatehoisen ja korkeafrekvenssisen harjoitusjakson jälkeen. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia korkeaintensiteettisen ja…
Sisusavotta Podcastin toisena vieraana oli yksi maailman kovimmista leuanvetäjistä, Tuomas Rytkönen, jolta löytyy rutkasti tiedepohjaista tietämystä harjoittelusta. Keskustelimme Tuomaksen kanssa maksimivoimasta, voimaharjoittelusta, lihasten kasvatuksesta, Suomen Leuanveto ry:stä ja liikuntabiologian opiskelusta. Kommentoikaa, antakaa palautetta ja ehdottakaa toiveita podcastin suhteen. Podcast löytyy myös iTunesista, jota kautta podcastin voi tilata – iTunes-arviotkin ovat toivottuja.
Tunnin mittaisessa juttutuokiossa puhuimme muun muassa Tuomaksen valmennusfilosofiasta, voimaharjoittelun kulmakivistä, tieteen merkityksestä harjoittelussa sekä ärsykevaihtelun tärkeydestä. Lopuksi menimme vielä Tuomaksen leipälajin pariin eli leuanvedon puolelle. Keskustelu oli täynnä kultahippujen arvoista tietoa niin käytännön kuin hieman tuhdimman teorian osalta. Säädä vastaanottimet oikealle taajuudelle ja kuuntele haastattelu alta!
Voimaharjoittelutrilogian ensimmäisessä osassa käsiteltiin lihasmassaharjoittelua ja kestovoimaharjoittelua. Toisessa osassa pureuduttiin niin sanotun hermostollisen maksimivoimaharjoittelun saloihin. Nyt kolmannessa osassa käsitellään nopeusvoimaa, joka on muun muassa useimmissa juoksemista, hyppäämistä, heittämistä, potkimista ja suunnanvaihdoskykyä vaativissa urheilulajeissa tärkein yksittäinen fyysinen ominaisuus.
Hermostollisesta maksimivoimaharjoittelusta on hyötyä kaikessa urheilussa. Suhteellista voimaa korostavien lajien urheilijoille se antaa heidän lajeihinsa hyvin tärkeän voimaominaisuuden, nimittäin paremman voima/massa-suhteen. Myös absoluuttista voimaa korostavissa lajeissa niin sanottu hermostollinen maksimivoima on ensiarvoisen tärkeää, sillä suurtenkaan lihasten kaikkea voimantuottopotentiaalia ei saada hyödynnettyä ilman huippuunsa treenattua hermostoa.
Voimaharjoittelua voi hyödyntää niin urheilullisen suorituskyvyn kasvattamiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kuin kehon esteettisyyden muokkaamiseen. Tavoitteet määrittävät millaista voimaharjoittelua kunkin olisi optimaalista missäkin harjoituksessa tehdä. Esimerkiksi senioriterveysliikkujan, maksimivoimalajin kilpaurheilijan, kestävyysurheilijan, nopeuslajin urheilijan ja kuntokehonrakentajan voimaharjoittelun tulisi erota toisistaan selkeästi, sillä toivotut harjoittelun aiheuttamat adaptaatiot ihmiselimistössä ovat erilaiset.
Kahvakuulaurheilun kilpailulajeja ovat työntö, tempaus ja long cycle (rinnalleveto + työntö). Tempaus suoritetaan yhdellä kädellä yhdellä kuulalla. Työntö ja long cycle suoritetaan yleensä kahdella kädellä ja kahdella kuulalla, mutta naiset kilpailevat välillä myös yhden käden työnnössä ja long cyclessa. Yhden käden lajeissa kättä saa vaihtaa kerran kilpailusuorituksen aikana. Kaikissa lajeissa tavoitteena on tehdä mahdollisimman monta…
Tässä vierailevien kirjoittajien artikkelissa esitetään kaksi esimerkkitapausta lihasten kasvatuksesta treenin ja ravinnon keinoin jatkona aiemmin kirjoitetulle teoreettisemmalle osalle I. Tuomas Rytkönen aloittaa esittelemällä kurssityönä tehtyä valmennusprojektiaan, jossa haastavassakin tilanteessa saatiin aikaan erittäin nopea lihasmassan kasvu. Toisessa Mika Silvennoinen osoittaa, kuinka lihakset voivat alkuvaiheessa kasvaa samaan aikaan läskien lähtiessä. Lue ja inspiroidu itsekin! Tuomas Rytkösen valmennuskertomus Tervehdys…
Kehonpainoharjoittelusta on toivottu usein artikkeleita. Halusin pyytää kirjoittamaan blogiin henkilöt, joilla on tästä aiheesta sekä akateemista että käytännön tason osaamista huipputasolta. Artikkelissa on kattavasti luvassa sekä teoriaa että käytäntöä ja myös treenivideoita ja harjoitusesimerkki. Kirjoittajista Konsta Koivuranta (Konstan blogi) on kehonpainoharjoittelua ohjaava ja harjoitusohjelmia tekevä (kehonpainoharjoittelu.com) leuanvetourheilija ja street workout –kilpailija. Konsta työstää parhaillaan liikuntapedagogiikan kandidaatin tutkielmaa…