Hidastaako maksimivoimaharjoittelu?

Pitäisikö nopeusvoimalajien urheilijoiden treenata pelkästään nopeusvoimaa ja jättää hidas maksimivoimaharjoittelu vain voimailijoille? Aiheuttaako maksimivoimaharjoittelu nopeusvoimaurheilijalle sellaisia kuormitusfysiologisia positiivisia adaptaatioita, joita ei saada aikaiseksi nopeusvoimaharjoittelulla? Miten yleistaitopohjan laajuus, myeliinituppien paksuus, alempien aivotasojen inhibitio, Youngin modulus ja muu liikuntabiologihörhöily liittyvät tähän soppaan ja kovien nopeusvoimatulosten tekemiseen käytännön valmennuksessa ja urheilemisessa? Maksimivoimaharjoittelu hidastaa vähän, mutta onko sillä väliä?…

Voimaharjoittelun perusteet – miten voimaa treenataan?

  Voimaharjoittelu kuulostaa sangen yksinkertaiselta. Laitetaan rautaa tankoon ja nostetaan ylös, mutta jos keitokseen lisätään kestävyys-, maksimi- ja nopeusvoimaominaisuudet, progressiivisuus, konsentrinen, eksentrinen tai isometsinen lihastyö niin monella meneekin homma hankalaksi. Nyt Tiina Lundbergin huoltamolla otetaan haltuun voimailubiologi Tuomas Rytkönen kanssa voimaharjoittelun perusteet. Mieheltä on ilmestynyt juurí Voimaharjoittelun käsikirja.

Kahvakuulan hyödyntäminen kestovoima- ja nopeusvoimaharjoittelussa

  Paras mahdollinen valmennus perustuu kuormitusfysiologiseen, valmennusopilliseen ja biomekaaniseen kokonaistutkimusnäyttöön, vuosien kokemukseen kovia tuloksia tuottavasta valmennuksesta ja kykyyn yksilöidä harjoittelu treenaajan tavoitteisiin, lähtötasoon, harjoitustaustaan, harjoitteluresursseihin ja elämäntilanteeseen. Tässä artikkelissa kerrotaan, kuinka edellä mainittuja voidaan hyödyntää kahvakuulaharjoittelussa, jos tavoitteena on kestovoiman tai nopeusvoiman kehittäminen.