Kuinka herkistellä maksimisuoritus ulos maksimivoimaa treenatessa?

Varsinkin kokeneemmilla maksimivoimalajien harrastajilla, joilla on vähintään pari vuotta kehittävää voimaharjoittelua takana, on kisoja ja testejä, joissa halutaan saada paras mahdollinen tulos ulos. Silloin kannattaa hyödyntää herkistelyä h-hetkeen tähtäävän harjoittelun ohjelmoinnin loppuhuipennuksena. Kuinka valmennusopillisen kokonaistutkimusnäytön ja kymmeniä voimailulajien SM-mitaleja tuoneen valmennuksen käytännön kokemuksen valossa optimaalinen herkistely kannattaa toteuttaa?

Vaikuttaisi, että 22,9 metrin kuulamiehet hyödyntävät mukavasti kokonaistutkimusnäyttöä voimaharjoittelussaan!

Kuulantyöntö on laji, jossa maailmanhuipulla miesten sarjassa 7,26 kilon rautapallo täytyy saada singottua yli 14 m/s lähtönopeuteen varsinaisen heittovaiheen voimantuottoajan ollessa vain reippaat kaksi sekunnin kymmenystä. Tällainen suoritus vaatii valtaisaa tehontuottoa (teho = voima x nopeus). Tärkeimmät hermolihasjärjestelmän toimintaan liittyvät pääelementit kovan kuulantyöntösuorituksen takana ovat: 1) kova maksimivoimareservi (lihasten poikkipinta-ala, hermoston kyky käskyttää lihaksia maksimaalisesti…

Voima se on joka jyllää – voimantuoton kenttätestaamisen lyhyt oppimäärä

Jokainen meistä tarvitsee hermolihasjärjestelmään perustuvaa kykyä tuottaa voimaa. Tavallinen ihminen arjesta selvitäkseen, urheilija yltääkseen parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Tieto voimantuottokyvystä on hyödyksi harjoittelun kaikilla tasoilla. Huipputason mittausjärjestelyt ovat vain kuitenkin harvojen ulottuvilla. Miten voimantuottoa voidaan mitata luotettavasti muualla kuin laboratoriossa?

Volyymin laskeminen raskaiden sarjojen perusteella lihasmassaharjoittelussa?

Miksi ja miten hyvin toimii volyymin laskeminen raskaiden sarjojen perusteella lihasmassaharjoittelussa? Alla on pohdintaani aiheesta, ja lopuksi on vielä pari sanaa volyymin vaikutusten monimutkaisuudesta eri voiman lajeja kehitettäessä.   Alkuun on hyvä muistaa, että voimaharjoittelulla voimme vaikuttaa kehomme mekaanisia voimia ja kemiallisia aineita aistiviin reseptoreihin ja niiden laukaisemiin singnalointireitteihin, jotka vaikuttavat kudosten rakenteiden rakentamiseen ja…

Näyttöön perustuva fysiikkavalmennus: Tutkimustietoa, kokemusta, näkemystä ja yksilöllistä soveltamista

Urheilijan kehityksen maksimoinnissa tulee osata yhdistää niin fyysistä, psyykkistä, teknistä kuin taktistakin valmennusta. Liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan ymmärtäminen, laji- ja tavoiteanalyysi sekä valmennusopillisen kokonaistutkimusnäytön osaaminen ovat tärkeitä. Samoin taito räätälöidä tutkittuun tietoon pohjautuvat harjoitusohjelmat yksilökohtaisesti – käyttämällä hyväksi niin esitietoja harjoitushistoriasta, testausta, rautaista kokemusta, loogista päättelyä kuin yritystä ja erehdystäkin.

Kannattaako uuden tutkimuksen (Pallarés, J. G. ym. 2019) takia kaikkien lopettaa puolikyykkääminen?

JOHDANTO   Kyykky on yhdistetyn polven ja lonkan ojennuksen liikemalli, jossa tärkeimmät liikettä tuottavat lihakset ovat iso lähentäjälihas, iso pakaralihas ja nelipäisen reisilihaksen lihaksista ulompi, sisempi ja keskimmäinen reisilihas. Eri syvyisten kyykkyjen vaikutuksesta suorituskykyyn käydään paikoin kovaa keskustelua sekä urheilutiede- että fysiikkavalmennuspiireissä. Toivoisi, että useampi keskustelija ymmärtäisi fysiikkaharjoittelun teoreettisen ja käytännöllisen kokonaisuuden valmennusopista, kuormitusfysiologian, biomekaniikan…

Salainen kikka salille – Puolitoistakertainen toisto parantaa leuanveto- ja penkkipunnerrustulosta

”VOIMAHARJOITTELUUN täytyy ottaa uusia ärsykkeitä kuukauden tai kahden välein, jotta voimataso nousisi. Puolitoistakertainen toisto on yksi tällainen tekniikka, joka tuo uutta puhtia voimaharjoitteluun. Puolitoistakertainen toisto tarkoittaa sitä, että ensin treeniliike tehdään puoliväliin, sitten palataan takaisin ja vasta sitten tehdään liike loppuun asti. Penkkipunnerruksessa tanko lasketaan rinnalle, josta se nostetaan puoleenväliin ja lasketaan takaisin rinnalle. Ja vasta…

Hidastaako maksimivoimaharjoittelu?

Pitäisikö nopeusvoimalajien urheilijoiden treenata pelkästään nopeusvoimaa ja jättää hidas maksimivoimaharjoittelu vain voimailijoille? Aiheuttaako maksimivoimaharjoittelu nopeusvoimaurheilijalle sellaisia kuormitusfysiologisia positiivisia adaptaatioita, joita ei saada aikaiseksi nopeusvoimaharjoittelulla? Miten yleistaitopohjan laajuus, myeliinituppien paksuus, alempien aivotasojen inhibitio, Youngin modulus ja muu liikuntabiologihörhöily liittyvät tähän soppaan ja kovien nopeusvoimatulosten tekemiseen käytännön valmennuksessa ja urheilemisessa? Maksimivoimaharjoittelu hidastaa vähän, mutta onko sillä väliä?…

Voimaharjoittelun perusteet – miten voimaa treenataan?

  Voimaharjoittelu kuulostaa sangen yksinkertaiselta. Laitetaan rautaa tankoon ja nostetaan ylös, mutta jos keitokseen lisätään kestävyys-, maksimi- ja nopeusvoimaominaisuudet, progressiivisuus, konsentrinen, eksentrinen tai isometsinen lihastyö niin monella meneekin homma hankalaksi. Nyt Tiina Lundbergin huoltamolla otetaan haltuun voimailubiologi Tuomas Rytkönen kanssa voimaharjoittelun perusteet. Mieheltä on ilmestynyt juurí Voimaharjoittelun käsikirja.