Voimaharjoittelutrilogia on valmis

Kirjoittamani voimaharjoittelutrilogian päätösosa on julkaistu: osa III: Nopeuvoimaharjoittelu Voimaharjoittelutrilogia kokonaisuudessaan: Osa I: Lihasmassa- ja kestovoimaharjoittelu Osa II: Maksimivoimaharjoittelu Osa III: Nopeusvoimaharjoittelu Voimaharjoittelutrilogian lähdeluettelo 12.6.2014 TR PS. Väläyksiä omasta talven SE-tulokseen 93 kg johtaneesta voimaharjoittelusta ennen lisäpainoleuanvedon SM-kisaa 5.4.2014:

Suorituskykyä vai ulkonäköä

Voimaharjoittelua voi käyttää sekä suorituskyvyn kasvattamiseen että ulkonäön muokkaamiseen, ja tietysti myös lihaskunnon ylläpitoon ja terveyden edistämiseen. Nuorempana näin ainoastaan suorituskykykeskeisen harjoittelun arvoiltaan kestävänä, mutta vanhemmiten kanta on muuttunut siihen, että ihmisen täytyy tai ainakin kannattaa harrastaa asioita, jotka tuovat mielekästä sisältöä ihmisen itsensä ja kenties myös hänen lähipiirinsä elämään. Sillä ei siis sinänsä ole…

Absoluuttissuhteellisen voiman indeksi

Absoluuttinen voima eli hermolihasjärjestelmän kyky tuottaa voimaa, suhteellinen voima eli hermolihasjärjestelmän kyky tuottaa voimaa suhteutettuna henkilön kehon massaan ja noiden kahden voiman lajin erilaiset suhteet ovat perin mielenkiintoinen asia. Esimerkiksi telinevoimistelija tarvitsee nimenomaan suhteellista voimaa, raskaan sarjan voimanostaja absoluuttista voimaa ja jääkiekkoilija absoluuttista voimaa kamppailutilanteissa, mutta suhteellista voimaa itseään liikutellessa eli luistellessa. Absoluuttisen ja suhteellisen…

Mitä treenaat salilla?

Treenaatko yksittäisiin lihaksiin lisää massaa, yleistä tiettyjen lihasryhmien käskytystä, liikettä, aineenvaihduntaa vai nopeutta? Miten mitäkin luetelluista kannattaa treenata ja minkälainen harjoittelu palvelee parhaiten kunkin henkilökohtaisia tavoitteita? Yksittäisiin lihaksiin lihasmassaa. Kun tavoitteena on saada vain lihasmassaa lisää tiettyihin lihasryhmiin, niin silloin salilla tulee treenata lihaksia, ei liikettä. Eli esimerkiksi harva kilpailee tai haluaa saada liikkumaan mahdollisimman…

Liikaa lihasmassaa

Tietyissä urheilulajeissa, kuten kehonrakennuksessa, raskaan sarjan voimanostossa ja painoluokattomissa voimamieskisoissa ei voi olla liikaa lihasmassaa. Useimmissa lajeissa on kuitenkin olemassa optimaalinen lihasmassan määrä ja tätä suuremmasta lihasmassan määrästä on haittaa. Toisissa lajeissa, kuten kestävyysjuoksussa tuo määrä on pienempi ja toisissa, kuten pikajuoksussa suurempi. Esimerkiksi pikajuoksijalle on tiettyyn pisteeseen asti hyötyä, että pakarat ja takareidet kasvavat…

Vieraana Sisusavotta podcastissa

Hyvää joulukuun alkua.  Tuossa syksyn viiman keskellä Venäläisen Jussi pyysi minua vieraaksi pitämäänsä Sisusavotta podcastiin ja otin kutsun mielelläni vastaan, sillä urheilu-, ravitsemus- ja hyvinvointiaiheinen podcast kuulosti heti kättelyssä hyvältä ja pienen keskustelun jälkeen erinomaiselta uudehkolta jutulta suomalaiseen urheilu-, kuntoilu- ja hyvinvointikulttuuriin. Podcastin keskustelu kulki Jussin suunniteleman rungon mukaan siten, että keskustelimme maksimivoimasta, voimaharjoittelusta, voimaharjoittelun…

Lomatreeniä ja ylimenokautta

Urheilijat ovat ihmisiä siinä missä muutkin ja elämään kuuluu muutakin kuin urheilua, kuten lomamatkoja, jotka eivät ole varsinaisesti treenilomia. Kisakauden pääkisojen jälkeen voi tehdä hyvää irrottautua hieman treenirutiineista ja tehdä jotain urheilijan arkirutiineille epätyypillistä. Mielestäni urheilija voi kerraan vuodessa pitää 2-4 viikkoa kestävän ylimenokauden, josta ensimmäiset 1-2 viikkoa voi tehdä melkein mitä vaan ja loput…

Voimanosto ja painonnosto – mielenkiintoisia painoluokkalajeja

Voimaurheilua seuraamattomille lukijoille tiedoksi, että voimanostoon kuuluu kolme nostomuotoa: jalkakyykky (Mikhail Koklyaev kyykkää 360 kg), penkkipunnerrus (Roman Eremahsvili penkkipunnertaa 195 kiloa 67,5 kiloisena) sekä maastaveto (superraskaan sarjan Benedikt Magnusson vetää maasta 426 kg) ja painonnostoon kaksi: tempaus (Pyrros Dimas tempaisee 176 kg 83-kiloisiin) ja työntö (Dmitry Klokov työntää 227 kg alle 105-kiloisiin).  Voimanostossa dominoiva ominaisuus…

Lisäpainoleuanvedon ja Voimaleuanvedon eroja

Lisäpainoleuanveto (http://www.slry.fi/lisapainoleuanveto/) on Suomen Leuanveto ry:n (www.slry.fi) tukema laji, jossa suorin käsin roikunnasta täytyy saada kiskaistua leukansa tangon yli sekä pysty- että sivuttaissunnassa. Lisäpainoleuanvedossa saa käyttää koko kehoaan voimantuottoon, jolloin jaloista ja keskivartalosta tulee osa leuanvetojousta, jolla pamautetaan leuka tangon ylitse. Rautakourakisat-taho organisoi voimaleuanvetoa, jonka viralliset kisasäännöt muuttuivat äskettäin. Voimaleuanvedossa urheilijan on saatava suorin käsin…

Leuanvetovideoita

Hyvää uutta vuotta blogin lukijat! Aloitan osaltani blogivuoden henkilökohtaisesti rakkaalla (rakkauttahan on monenlaista: mm. parisuhderakkautta, lähimmäisenrakkautta, tavaraan kohdistuvaa rakkautta ja immateriaalisiin asioihin kohdistuvaa rakkautta) aiheella eli leuanvetoaiheella. Ihmisillä on todennäköisesti olemassa verraten suuret selkälihakset siksi, että evoluutiomme aikasemmissa vaiheissa kiipeilimme vielä puissa, kuten nykyajan apinat. Leveä selkälihas (m. latissimus dorsi) ja iso liereälihas (m. teres…