Tietoinen ja tiedostamaton kehittyminen

Tietoinen ja tiedostamaton kehittyminen. Treeni, lepo ja ravinto. Kuten kuvasta näkyy, niin kannatan syömisessä kouluttajakollegani Lihastohtori Juha Hulmin 80/20 -ohjetta perusharjoittelukausilla ja 90/10 -ohjetta kisoihin valmistautuessa eli kun 80–90 % syömisestä on ”viimeisen päälle” kunnossa olevaa urheilijan evästä, niin 10–20 % syömisestä voi ottaa ”rennommin”. Toki lähes kaikesta siitä 80–90 prosentistakin nautin kulinaristisesti, mutta niissä…

Gradu valmis + Street Workoutin SM-kisoihin valmistautumista!

Kesäinen tervehdys! Graduni on nyt valmis, ja se on sekä luettavissa että ladattavissa täällä. Suosittelen ainakin kirjallisuuskatsauksen lukemista nörtimmästä kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikuntaihmisille. Kirjallisuuskatsauksen voimaharjoitteluosio on laaja. Lisäksi kestävyydestä sekä yhdistetystä voima- ja kestävyysharjoittelusta on napakat koonnit, joissa pääelementit käydään läpi lyhyesti. Street Workoutin SM-kisat 8.8.2015 lähestyvät. Itse osallistun kolmiottelun raskaaseen sarjaan, jossa tehdään toistomaksimit leuanvedossa…

Voimaharjoittelu – kaiken teoria

Ihmisen hermolihasjärjestelmä on niin monimutkainen kokonaisuus, että tähänastisen tieteellisen tutkimuksen avulla sen rakenteesta, toiminnasta ja harjoitusvastemekanismeista tiedetään vain osa. Niinpä mitään voimaharjoittelun kaiken teoriaa ei voisi edes teoriassa kirjoittaa. Hermolihasjärjestelmän yleisten toimintaperiaatteiden ja harjoitusvastemekanismien lisäksi mm. perimä, ikä ja harjoitustausta vaikuttavat yksilöllisesti mekanismien toimintaan. Tähän leikkimielisesti nimettyyn ”kaiken teoriaan” kasasin kirjoittamiani juttuja vuosien varrelta voimaharjoittelun…

Urheiluharjoittelun holistisuus + treenikuulumisia

Onnistunut urheiluharjoittelu on moniulotteinen prosessi, jossa ainakin motivaation ja intohimon, fysiikkaharjoittelun, tekniikkaharjoittelun, liikuntaravitsemuksen sekä urheilun ja muun elämän yhteensovittamisen tulee olla kunnossa, jos halutaan saada aikaiseksi hyvää jälkeä.  Urheilu- ja valmennuskokemuksieni mukaan positiivinen realismi on hyvä asenne urheilijalle. Ei aseteta itselle turhia henkisiä muureja, mutta ei sorruta tavoittelemaan myöskään mahdottomuuksia. Hauskuuden ja rentouden läsnäolo tekemisessä…

Lajianalyysi 400 m aitajuoksusta ja valmennuksen ohjelmointi

No niin, nyt on yleisurheilu- ja juoksuvalmennuksen ystäville uutta luettavaa. Tekemäni lajianalyysi 400 m aitajuoksusta ja valmennuksen ohjelmointi on julkaistu urheilututkimustietokannassa ja sen voi lukea täältä. Suosittelen lukemista myös kaikille nopeuden, nopeusvoiman, maksimivoiman, aerobisen kestävyyden, anaerobisen kestävyyden ja liikkuvuuden harjoittamisesta kiinnostuneille. Ratakierroksen huippuaitureilla on nimittäin uskomattoman kova ja monipuolinen fysiikka. Vai miltä kuulostaa, kun sama…

Valmennuksen haasteita + Kuntoilukuulumisia + Musiikkia

VALMENNUKSEN HAASTEITA Fysiikkavalmentajan ammatissa ja työssä yksi haastava puoli on se, että vaikka olet tehnyt elämässäsi monta sataa todella laadukasta ja tuloksia tuottanutta harjoitusohjelmaa, niin se ei ole tae, että seuraavasta ohjelmasta tulee hyvä, ellet panosta siihen. Toisin sanoen jokaiseen projektiin on panostettava aina ja kovasti. Periaatteisiini kuuluu, että työt pitää tehdä aina hyvin tai…

Fysiikkaharjoittelun suuret jatkumot (U)

Pitkäaikaisessa valmennuksessa ja fyysisiin suorituskykyominaisuuksiin liittyvässä tavoitteenasettelussa täytyy hahmottaa useampia pitkiä jatkumoita lyhyiden ärsyke-vaste-ilmiöiden lisäksi. Tässä blogitekstissä listaan mielestäni kolme erittäin tärkeää voima-, nopeus-, ja kestävyysharjoitteluun liittyvää jatkumoa.  1. Kehitysaste-spesifisyys-jatkumo Minkä tahansa ominaisuuden suhteen noviisi harjoittelija kehittyy helposti ja paljon myös hyvin epäspesifillä treenillä. Esimerkiksi inaktiivisesta elämästä kuntoilun pariin siirtyvällä niin lihasmassa, hermostollinen maksimivoima, kestovoima…

Herkistely ja kisavalmistelut

Piikkaaminen eli herkistely on prosessi, jossa harjoittelua keventämällä pyritään optimoimaan urheilijan suorituskyky tiettyyn kilpailuun tai testisuoritukseen. Tieteellisen tutkimustiedon mukaan keskimäärin optimaalinen herkistelyjakso kestää noin puolitoista viikkoa ja jakson aikana harjoittelun volyymi eli määrä tippuu, mutta harjoittelun intensiteetti eli teho pysyy korkealla. Optimaalinen herkistelyprotokolla on kuitenkin kaikkine viilauksineen kovin yksilöllinen juttu ja sama herkistely, joka tuo…

Periodisoinnista eli jaksottamisesta – pikakatsaus lineaariseen ja epälineaariseen lähestymiseen

Tavoitteiden saavuttamiseen on monta tietä ja ei ole olemassa sitä yhtä ja ainutta oikeaa. Kunhan harjoittelun suunnittelussa tietyt valmennusopilliset peruselementit (spesifisyys, progressiivisuus, ärsykkeenvaihtelu ja yksilöllisyys) sekä kuormitusfysiologian perusteet (tiedetään kehon ärsyke-vaste-adaptaatiojärjestelmän perusteet) ovat hallussa, niin on olemassa monta tietä onneen. Myös harjoittelun jaksottamismalleja on olemassa lähes loputon määrä (ja niitä voi kehitellä lisää). Erilaisilla periodisointimalleilla…