Puhdas urheilu vs. Doping

Kuva poimittu netistä. En omista tekijänoikeuksia. Nyt Rion olympialaisten korvalla ja Venäjän dopingskandaalin riepotellessa huippu-urheilumaailmaa päätin itsekin kirjoittaa lyhyen tekstin puhtaasta urheilusta ja dopingista. Korostan, että tämä teksti on ennen kaikkea filosofista pohdiskelua, sillä en ole doping -asioiden asiantuntija. Olen valmennus- ja testausoppiin kouluttautunut liikuntabiologi, jonka asiantuntemusosa-alueita ovat voiman, nopeuden, kestävyyden ja jossain määrin myös…

2016 käyntiin perusteiden kertaamisella

Tuloksekkaassa urheiluharjoittelussa ei pitkällä aikavälillä riitä pelkkä säännöllinen tekeminen tai kova työnteko. Pitkäjänteinen kehittyminen mahdollistuu vasta, kun läjä henkisiä ja fyysisiä asioita on kunnossa. Kehittyminen vaatii systemaattista jatkuvaa hallittua muutosta. Vuoden 2016 ensimmäisessä järkälemäisessä blogitekstissäni keskitytään kehittävän urheiluharjoittelun ja -elämäntyylin sekä voimaharjoittelun tärkeimpien ja olennaisimpien ydinkohtien kertaamiseen. Mitä ovat mm. urheiluvalmennuksen kultainen viisikko sekä painoharjoittelun…

Tietoinen ja tiedostamaton kehittyminen

Tietoinen ja tiedostamaton kehittyminen. Treeni, lepo ja ravinto. Kuten kuvasta näkyy, niin kannatan syömisessä kouluttajakollegani Lihastohtori Juha Hulmin 80/20 -ohjetta perusharjoittelukausilla ja 90/10 -ohjetta kisoihin valmistautuessa eli kun 80–90 % syömisestä on ”viimeisen päälle” kunnossa olevaa urheilijan evästä, niin 10–20 % syömisestä voi ottaa ”rennommin”. Toki lähes kaikesta siitä 80–90 prosentistakin nautin kulinaristisesti, mutta niissä…

Menestyvän urheilijan polku

Athleticassa toimimme niin terveysliikunnan, kuntoliikunnan kuin urheilun parissa tehdessämme valmennustyötä ja pitäessämme koulutuksia. Tässä henkilökohtaisia ajatuksiani menestyvän urheilijan polusta tässä vaiheessa valmennusuraani 26-vuotiaana:   Loppuun vielä muistutuksena, että sekä syyskuun 5. että 6. päivä on Helsingissä minun, Lihastohtori Juha Hulmin ja Timo Haikaraisen pitämä Optimoi Voimantuotto -koulutuseminaari. Lauantaille on vielä muutama paikka jäljellä, ja sunnuntaille…

Lisäravinteiden ja dopingin ero

Vasemmalla ADT:n testaaman klassisen kehonrakennuksen harrastaja Tuomas Kuronen, ja oikealla ammattikehonrakentaja Kai Greene. (En omista valokuvien tekijänoikeuksia – poimittu netistä.) ADT:n (Suomen Antidopingtoimikunnan) alaiselle kilpaurheilijalle doping-kysymys on sinänsä yksinkertainen. ADT:n kiellettyjen aineiden ja menetelmien listalla olevia aineita ja menetelmiä ei saa käyttää. Muita saa. Piste. Hyvin selkeä eettinen ohje on siis kilpailla näiden yhteisten sääntöjen…

Urheiluharjoittelun holistisuus + treenikuulumisia

Onnistunut urheiluharjoittelu on moniulotteinen prosessi, jossa ainakin motivaation ja intohimon, fysiikkaharjoittelun, tekniikkaharjoittelun, liikuntaravitsemuksen sekä urheilun ja muun elämän yhteensovittamisen tulee olla kunnossa, jos halutaan saada aikaiseksi hyvää jälkeä.  Urheilu- ja valmennuskokemuksieni mukaan positiivinen realismi on hyvä asenne urheilijalle. Ei aseteta itselle turhia henkisiä muureja, mutta ei sorruta tavoittelemaan myöskään mahdottomuuksia. Hauskuuden ja rentouden läsnäolo tekemisessä…

Urheilupsykologiaa 2.0

Kirjoitin aiemmin urheilupsykologiasta artikkelin meikäläisen urheilupsykologiset teesit Top 10. Tuon listan asiat ovat pysyneet mukana omassa valmennusfilosofiassa ja urheilupsykologisessa ajattelussa aika lailla, mutta lista on täydentynyt kovasti. Tämän tajusin hyvin myös kirjoittaessani pohdintaa viisikymmentäsivuiseen 400 m aitajuoksun lajianalyysiin ja valmennuksen ohjelmointiin, joka julkaistaan todennäköisesti tänä keväänä Kansallisessa Urheilututkimustietokannassa. Pohdinnassa on kohta, joka kuuluu näin: ”Urheilussa…

Valmennusfilosofiaa ja aktiivikuntoilua

Fysiikkavalmentajan ammatti on kiehtova, haasteellinen, vastuullinen ja moniulotteinen. Itse tykkään siitä, että Athleticassa pääsee työskentelemään koko fysiikkaharjoittelun kolmikentällä: terveysliikunta, kuntoilu sekä kilpaurheilu. Työssään fyysistä kuntoa tarvitsevien, kuten palomiesten valmentamisen ja fysiikkaharjoittelukouluttamisen, lasken valmennettavan/koulutettavan yksilön sitoutumistason mukaan kuntoilukategoriaan. Luovien lajien ammattilaiset sekä himoaktiivit, kuten sirkustaiteilijat luen puolestaan kolmanteen kategoriaan eli urheiluun. Liikunnan maailma olisi tylsä, jos…

Urheilun iloa

Urheilu on parhaimmillaan antoisia elämyksiä tarjoava polku, jolla nautitaan sekä matkanteosta että päämääristä. Nautinnollisen urheilun ei tarvitse olla kilpaurheilua. Itsensä kehittäminen fyysisesti tai henkisesti riittää onnistumisen elämyksiin. Kehittyminenkään ei ole millään tavoin pakollista, sillä virkistys-, elämys- ja terveysliikunta voivat tuottaa tukun antoisia ja ikimuistoisiakin elämyksiä pitäen fyysistä kuntoa vain yllä. Ihmisen perustarpeita ja onnellisuuden tuojia…

Urheilijan tie kohti tuntematonta

Urheilijan oman arvostusasteikon merkityskentän urheilijana luo hänen asettamansa tavoitteet. Keihäänheittäjälle on toisarvoista kuinka hän pärjää pituushyppykisassa, johon hän osallistuu, mutta keihäänheittokisan tosissaan ja intohimoisesti kilpaurheilua harrastava keihäänheittäjä haluaa palavasti voittaa. Aktiiviselle keihäänheittäjälle on erittäin merkityksellistä kuinka pitkälle hän pystyy heittämään keihästä. Keihäsuransa lopettaneelle ex-keihäänheittäjälle ei enää yleensä ole merkitystä sillä, kuinka pitkälle hän saa heitettyä…