KEHONPAINOHARJOITTELUA NOUSUJOHTEISESTI

Kuorman ja määrän lisäys Kehonpainoharjoittelussa kuorman lisäys tapahtuu liikevariaatioita vaikeuttamalla. Käytännössä niveliin kohdistuvan kuorman vipuvarsi kasvaa tai sama kuorma pyritään voittamaan pienemmällä määrällä työhön osallistuvia lihaksia. Voitettavan kuorman vipuvarren kasvaessa nivelmomentti kuorman suuntaan kasvaa ja lihakset joutuvat tuottamaan suuremman vääntömomentin toiseen suuntaan nivelessä liikkeen suorittamisessa onnistuakseen. Vipuvarren kasvatuksesta esimerkkinä toimii vaikkapa seuraava etuvaa’anintensiteettiprogressio: keräetuvaaka → suoran…

Kehonpainoharjoittelun nousujohteisuuden rakentamisen perusteet

KUORMAN JA MÄÄRÄN LISÄYS Kehonpainoharjoittelussa kuorman lisäys eli intensiteettiprogressio tapahtuu liikevariaatioita vaikeuttamalla. Käytännössä niveliin kohdistuvan kuorman vipuvarsi kasvaa tai sama kuorma pyritään voittamaan pienemmällä määrällä työhön osallistuvia lihaksia. Voitettavan kuorman vipuvarren kasvaessa nivelmomentti kuorman suuntaan kasvaa ja lihakset joutuvat tuottamaan suuremman vääntömomentin toiseen suuntaan nivelessä liikkeen suorittamisessa onnistuakseen. Vipuvarren kasvatuksesta esimerkkinä toimii vaikkapa seuraava etuvaa’an…

Suhteellisen voiman mysteeri

Kuvassa (netistä poimittu) renkaiden olympiavoittaja (Lontoo 2012) Arthur Zanetti, jonka pituus on 1,56 m ja kehon massa 61 kg (BMI 25,1) wikipedian mukaan. Monissa urheilu- ja liikuntasuorituksissa oman kehon liikuttelu tai kannattelu painovoimaa vastaan on se juttu. Tällaisissa suorituksissa suhteellinen voima eli kehon massaan suhteutettu voimantuotto on olennaista. Minkälainen treeni on parasta suhteellisen voiman maksimoimiseksi?…

Absoluuttissuhteellisen voiman indeksi

Absoluuttinen voima eli hermolihasjärjestelmän kyky tuottaa voimaa, suhteellinen voima eli hermolihasjärjestelmän kyky tuottaa voimaa suhteutettuna henkilön kehon massaan ja noiden kahden voiman lajin erilaiset suhteet ovat perin mielenkiintoinen asia. Esimerkiksi telinevoimistelija tarvitsee nimenomaan suhteellista voimaa, raskaan sarjan voimanostaja absoluuttista voimaa ja jääkiekkoilija absoluuttista voimaa kamppailutilanteissa, mutta suhteellista voimaa itseään liikutellessa eli luistellessa. Absoluuttisen ja suhteellisen…

Liikaa lihasmassaa

Tietyissä urheilulajeissa, kuten kehonrakennuksessa, raskaan sarjan voimanostossa ja painoluokattomissa voimamieskisoissa ei voi olla liikaa lihasmassaa. Useimmissa lajeissa on kuitenkin olemassa optimaalinen lihasmassan määrä ja tätä suuremmasta lihasmassan määrästä on haittaa. Toisissa lajeissa, kuten kestävyysjuoksussa tuo määrä on pienempi ja toisissa, kuten pikajuoksussa suurempi. Esimerkiksi pikajuoksijalle on tiettyyn pisteeseen asti hyötyä, että pakarat ja takareidet kasvavat…

Voimanosto ja painonnosto – mielenkiintoisia painoluokkalajeja

Voimaurheilua seuraamattomille lukijoille tiedoksi, että voimanostoon kuuluu kolme nostomuotoa: jalkakyykky (Mikhail Koklyaev kyykkää 360 kg), penkkipunnerrus (Roman Eremahsvili penkkipunnertaa 195 kiloa 67,5 kiloisena) sekä maastaveto (superraskaan sarjan Benedikt Magnusson vetää maasta 426 kg) ja painonnostoon kaksi: tempaus (Pyrros Dimas tempaisee 176 kg 83-kiloisiin) ja työntö (Dmitry Klokov työntää 227 kg alle 105-kiloisiin).  Voimanostossa dominoiva ominaisuus…

Lisäpainoleuanveto – ainut voimailulaji, jossa keskiraskaat urheilijat ovat parhaita?

Yleensä voimailulajeissa korostuu joko absoluuttinen voima tai suhteellinen voima (maksimivoima jaettuna kehon painolla), mutta lisäpainoleuanvedossa paras on se, jolla on optimaalisin absoluuttisen ja suhteellisen voiman suhde. Voimanostossa, painonnostossa, voimaleuanvedossa ja voimapunnerruksen (entiseltä nimeltään sotilaspenkki) maksimikisoissa kovimmat tulokset tehdään raskaissa sarjoissa, koska absoluuttinen voima ratkaisee. Toistoleuanvedossa ja voimapunnerruksen toistokisoissa kovimmat tulokset tehdään kevyimmissä sarjoissa, koska suhteellinen…

Lisäpainoleuanvedon lajianalyysin blogiversio

Tavoitteena on yksi sääntöjen mukainen toisto mahdollisimman suurella lisäpainolla.   Suorituksessa lisäpainot roikkuvat nostovyöhön kiinnitettyinä jalkojen välissä ja sääntöjen mukaisessa vedossa vetäjä vetää suorilta käsiltä itsensä ja lisäpainot ylös siten, että leuan alapinta käy vähintään vetotangon yläpinnan tasolla. Nivelten liikkeet: Aina – Olkanivelen ojennus (ekstensio) ja kyynärnivelen koukistus (fleksio) Leveällä otteella lisäksi – olkanivelen lähennys…