Voimaharjoittelua voi käyttää sekä suorituskyvyn kasvattamiseen että ulkonäön muokkaamiseen, ja tietysti myös lihaskunnon ylläpitoon ja terveyden edistämiseen. Nuorempana näin ainoastaan suorituskykykeskeisen harjoittelun arvoiltaan kestävänä, mutta vanhemmiten kanta on muuttunut siihen, että ihmisen täytyy tai ainakin kannattaa harrastaa asioita, jotka tuovat mielekästä sisältöä ihmisen itsensä ja kenties myös hänen lähipiirinsä elämään. Sillä ei siis sinänsä ole…
Treenaatko yksittäisiin lihaksiin lisää massaa, yleistä tiettyjen lihasryhmien käskytystä, liikettä, aineenvaihduntaa vai nopeutta? Miten mitäkin luetelluista kannattaa treenata ja minkälainen harjoittelu palvelee parhaiten kunkin henkilökohtaisia tavoitteita? Yksittäisiin lihaksiin lihasmassaa. Kun tavoitteena on saada vain lihasmassaa lisää tiettyihin lihasryhmiin, niin silloin salilla tulee treenata lihaksia, ei liikettä. Eli esimerkiksi harva kilpailee tai haluaa saada liikkumaan mahdollisimman…
Olen viimeaikoina kirjoitellut useampaan otteeseen miten voimaa voi hankkia myös ilman lihasmassan lisäämistä ja miten useissa urheilulajeissa liiasta lihasmassan määrästä on haittaa (Liikaa lihasmassaa (U)). Moni urheilija on kuitenkin urheilijanpolullaan sellaisessa vaiheessa, että tarvitsee lisää lihasmassaa. Lisäksi on myös joukko ihmisiä, joilla tavoitteena joko tietyllä harjoitusjaksolla tai koko urheilussa on saada mahdollisimman paljon lihasmassaa. Niinpä…
Tietyissä urheilulajeissa, kuten kehonrakennuksessa, raskaan sarjan voimanostossa ja painoluokattomissa voimamieskisoissa ei voi olla liikaa lihasmassaa. Useimmissa lajeissa on kuitenkin olemassa optimaalinen lihasmassan määrä ja tätä suuremmasta lihasmassan määrästä on haittaa. Toisissa lajeissa, kuten kestävyysjuoksussa tuo määrä on pienempi ja toisissa, kuten pikajuoksussa suurempi. Esimerkiksi pikajuoksijalle on tiettyyn pisteeseen asti hyötyä, että pakarat ja takareidet kasvavat…
Merkittävin aerobisen kunnon mittari on maksimaalinen hapenottokyky, joka kuvaa maksimaalista määrää happea, jonka ihmiselimistö pystyy käyttämään tietyssä ajassa. Maksimaalinen hapenottokyky on sydämen minuuttitilavuuden eli minuutissa pumppaaman verimäärän ja valtimo- ja laskimoveren välisen happieron tulo. Sydämen minuuttitilavuutta voidaan kasvattaa kestävyysharjoittelun avulla kasvattamalla sydämen iskutilavuutta, jolloin sydän pystyy pumppaamaan yhdellä pumppauksella suuremman määrän happirikasta verta eteenpäin. Sydämen…
Varoitus megalomaanisen pitkästä artikkelista, mutta nykyajan infoähkyisessä tekstitulvassakin saa välillä uppoutua johonkin, jonka lukeminen kestää pidempään kuin 2 min. Ainakin allekirjoittanut kuuntelee välillä mieluummin 70-luvulla kulta-aikaansa eläneitä progeoopperoita kuin nykyajan kolmeen minuuttiin standardisoituja persoonattomia radioedittejä, joissa ei kyllä monesti ideaa olisikaan kuin korkeintaan puoleksi minuutiksi, jos siksikään. Niin musiikissa kuin tekstissäkin pituuden tulisi määräytyä sisältölähtöisesti…
Hyvää uutta vuotta blogin lukijat! Aloitan osaltani blogivuoden henkilökohtaisesti rakkaalla (rakkauttahan on monenlaista: mm. parisuhderakkautta, lähimmäisenrakkautta, tavaraan kohdistuvaa rakkautta ja immateriaalisiin asioihin kohdistuvaa rakkautta) aiheella eli leuanvetoaiheella. Ihmisillä on todennäköisesti olemassa verraten suuret selkälihakset siksi, että evoluutiomme aikasemmissa vaiheissa kiipeilimme vielä puissa, kuten nykyajan apinat. Leveä selkälihas (m. latissimus dorsi) ja iso liereälihas (m. teres…
Alustukseksi on voimannäyte hurjasta hermostollispainotteisesta maksimivoimasta. Video, jossa normaalipituinen (ilmeisesti 178 cm pitkä) 83 kiloinen mies tekee maastavedon 360 kilolla: Monesti tuollaisia maastavetorautoja näkee liikuttelevan n. 140 kg painavien voimamiesten ja voimanostajien. Ollakseen hämmästyttävänkin vahva, ei tarvitse kuitenkaan välttämättä olla hämmästyttävän iso. Lihasten koon näkee ihmisestä ulospäin, muttei ihmisen voimakkuutta. Miksi? Koska ihminen voi lisätä…
Tavoitteena on yksi sääntöjen mukainen toisto mahdollisimman suurella lisäpainolla. Suorituksessa lisäpainot roikkuvat nostovyöhön kiinnitettyinä jalkojen välissä ja sääntöjen mukaisessa vedossa vetäjä vetää suorilta käsiltä itsensä ja lisäpainot ylös siten, että leuan alapinta käy vähintään vetotangon yläpinnan tasolla. Nivelten liikkeet: Aina – Olkanivelen ojennus (ekstensio) ja kyynärnivelen koukistus (fleksio) Leveällä otteella lisäksi – olkanivelen lähennys…