TFA 80/20 Podcast: Palloilulajien fysiikkaharjoittelu

Tällä kertaa podcastin haastateltavana on henkilö, jota minulta on jo alusta lähtien tasaisin väliajoin pyydetty mukaan ja NYT se onnistuu kun mikin toiselta puolelta löytyy Tuomas ”atleettinen partasuu” Rytkönen! Myös aihe on paljon pyydetty ja se koskee joukkuepalloilujien fysiikkaharjoittelua, johon Tuomaksella on painava kokonaistutkimusnäyttöön perustuva mielipiteensä sanottavanaan. Jos siis aihe yhtään kiinnostaa, niin voin luvata…

Voimaharjoittelu nopeusvoimalajeissa – kokonaisuuden optimointi vaatii kompromisseja (U)

Johdanto aihepiiriin   Nopeusvoimalajit voidaan jakaa supernopeisiin (voimantuottoajat alle 150 ms, esim. pikajuoksu), nopeisiin (voimantuottoajat 150–300 ms, esim. kuulantyöntö) ja kohtuullisen nopeisiin (voimantuottoajat 300–500 ms, esim. pikaluistelu) lajeihin. Lisäksi nopeusvoimalajit voidaan jakaa konsentrisen voimantuoton (esim. velodromipyöräilyn pikamatkat), hitaan venymislyhenemissykluksen (esim. pikaluistelu) ja nopean venymislyhenemissykluksen (esim. pikajuoksu) lajeihin. Voimantuottoajan lisäksi venymislyhenemissykluslajit voidaan jakaa matalan iskutuksen (esim.…

Näyttöön perustuva fysiikkavalmennus: Tutkimustietoa, kokemusta, näkemystä ja yksilöllistä soveltamista

Urheilijan kehityksen maksimoinnissa tulee osata yhdistää niin fyysistä, psyykkistä, teknistä kuin taktistakin valmennusta. Liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan ymmärtäminen, laji- ja tavoiteanalyysi sekä valmennusopillisen kokonaistutkimusnäytön osaaminen ovat tärkeitä. Samoin taito räätälöidä tutkittuun tietoon pohjautuvat harjoitusohjelmat yksilökohtaisesti – käyttämällä hyväksi niin esitietoja harjoitushistoriasta, testausta, rautaista kokemusta, loogista päättelyä kuin yritystä ja erehdystäkin.

Kannattaako uuden tutkimuksen (Pallarés, J. G. ym. 2019) takia kaikkien lopettaa puolikyykkääminen?

JOHDANTO   Kyykky on yhdistetyn polven ja lonkan ojennuksen liikemalli, jossa tärkeimmät liikettä tuottavat lihakset ovat iso lähentäjälihas, iso pakaralihas ja nelipäisen reisilihaksen lihaksista ulompi, sisempi ja keskimmäinen reisilihas. Eri syvyisten kyykkyjen vaikutuksesta suorituskykyyn käydään paikoin kovaa keskustelua sekä urheilutiede- että fysiikkavalmennuspiireissä. Toivoisi, että useampi keskustelija ymmärtäisi fysiikkaharjoittelun teoreettisen ja käytännöllisen kokonaisuuden valmennusopista, kuormitusfysiologian, biomekaniikan…

Hidastaako maksimivoimaharjoittelu?

Pitäisikö nopeusvoimalajien urheilijoiden treenata pelkästään nopeusvoimaa ja jättää hidas maksimivoimaharjoittelu vain voimailijoille? Aiheuttaako maksimivoimaharjoittelu nopeusvoimaurheilijalle sellaisia kuormitusfysiologisia positiivisia adaptaatioita, joita ei saada aikaiseksi nopeusvoimaharjoittelulla? Miten yleistaitopohjan laajuus, myeliinituppien paksuus, alempien aivotasojen inhibitio, Youngin modulus ja muu liikuntabiologihörhöily liittyvät tähän soppaan ja kovien nopeusvoimatulosten tekemiseen käytännön valmennuksessa ja urheilemisessa? Maksimivoimaharjoittelu hidastaa vähän, mutta onko sillä väliä?…

Blokkiperiodisaatio erinomaisena ohjelmointimallina moniin urheilulajeihin

Aloittelijalla ominaisuudesta toiseen on paljon siirtovaikutusta ja yksittäinen ominaisuus kehittyy pienelläkin harjoitusmäärällä. Kokeneella urheilijalla tilanne on päinvastainen eli kehittyäkseen lajissa vaadittavissa ominaisuuksissa harjoittelun täytyy olla riittävän tavoitespesifiä ja yksittäinen ominaisuus vaatii melko suurta treenimäärää kehittyäkseen. Kun tähän lisätään yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun kysymykset, blokkiperiodisaation hyödyt monien urheilulajien valmennuksessa alkavat hahmottua. Kehon kokonaispalautumiskapasiteetti on rajallinen. Niinpä…

Palloilulajit – Neljä vinkkiä suunnanmuutoskyvyn kehittämiseen!

Suunnanmuutoskyky on tärkeä ominaisuus pallopeleissä. Kuva poimittu netistä (en omista tekijänoikeuksia). Suora pikajuoksu ja suunanmuutosten teko ovat eri suoritteita ja vaativat optimaalisesti kehittyäkseen erilaista harjoittelua. Tässä neljä vinkkiä suunnanmuutoskyvyn kehittämimiseksi. 1) Tee maksimivoimaharjoittelua. Suoraan täysiä juostessa kiihdytysjuoksuvaiheen voimantuottoaika askelkontaktissa on noin 150 ms ja huippunopeudessa noin 100 ms. Toisin sanoen hyvin nopea voimantuottokyky ja sitä kehittävä…

Teoria ja käytäntö fysiikkavalmennuksessa

Monesti sitä tulee mietittyä teoriatiedon ja käytännön tiedon vuoropuhelua voima-, nopeus-, kestävyys- ja liikkuvuusharjoittelussakin. Mikä tutkimustieto on fysiikkavalmentajalle hyödyllistä? Mitä hyötyä fysiikkavalmentajalle on solu- ja molekyylibiologiasta? Kuinka pitkälle yksittäistapauksilla hankittua käytännöntietoa voi soveltaa laaja-alaisemmin? Mm. tällaisia kysymyksiä herää, kun fysiikkavalmentaa, urheilee ja opiskelee liikuntatieteitä. Valmennusopin tuottama tieteellinen tutkimustieto on monesti hyvin käytäntöön sovellettavaa käytännönläheisistä tutkimusasetelmista…

Treenaavatko monet keskimatkojen juoksijat liikaa peruskestävyyttä?

800 m juoksijoita (en omista kuvan tekijänoikeuksia – kuva poimittu netistä) 800 m ja 1500 m ovat yleisurheilun ratamatkoja, joissa Suomen huipulla suoritukset kestävät matkasta ja sukupuolesta riippuen 1 min 44 sekunnista vajaaseen neljään ja puoleen minuuttiin.  Tutkimusten mukaan näissä vauhdeissa 800 m juoksussa noin puolet energiasta tuotetaan anaerobisesti ja puolet aerobisesti. Energianlähteenä toimii lähes…