Väkevä elämä -podcast: Voimaharjoittelu, lihaskasvu ja suorituskyvyn parantaminen

Tässä jaksossa sukelletaan monen kuulijan toivevieraan kanssa voimaharjoittelun, lihaskasvun ja suorituskyvyn parantamisen ihmeelliseen maailmaan. Luvassa sekä kaikkein tärkeimpien kivijalkojen erottelua kohinasta sekä hetkittäisiä syväsukelluksia ihmiskehon syvempiin syövereihin ja eri mekanismeihin. Pohdimme mm. kun moni haluaa saada lisää maksimivoimaa, miten se onnistuu, mitkä on tärkeimmät pääprinsiipit, jotka pitää olla kunnossa? Minkälaisia väärinymmärryksiä tähän teemaan liittyy? Onko…

MyPowerFix Stabiili-podcast: Jänteet ja lihasjänneliitos fysiikkaharjoittelussa

Jaksossa vieraana liikuntabiologi ja fysiikkavalmentaja Tuomas Rytkönen. Tämän jakson aiheena ovat jänteet ja lihas-jännekompleksi. Keskustelua käydään muun muassa siitä mikä on näiden tehtävä ja mitä lihasjännekompleksilta vaaditaan eri urheilulajeissa. Tuomas antaa myös vinkkejä siihen millaisella harjoittelulla näitä rakenteita voidaan kehittää.

TFA 80/20 Podcast: Palloilulajien fysiikkaharjoittelu

Tällä kertaa podcastin haastateltavana on henkilö, jota minulta on jo alusta lähtien tasaisin väliajoin pyydetty mukaan ja NYT se onnistuu kun mikin toiselta puolelta löytyy Tuomas ”atleettinen partasuu” Rytkönen! Myös aihe on paljon pyydetty ja se koskee joukkuepalloilujien fysiikkaharjoittelua, johon Tuomaksella on painava kokonaistutkimusnäyttöön perustuva mielipiteensä sanottavanaan. Jos siis aihe yhtään kiinnostaa, niin voin luvata…

Voimaharjoittelu nopeusvoimalajeissa – kokonaisuuden optimointi vaatii kompromisseja (U)

Johdanto aihepiiriin   Nopeusvoimalajit voidaan jakaa supernopeisiin (voimantuottoajat alle 150 ms, esim. pikajuoksu), nopeisiin (voimantuottoajat 150–300 ms, esim. kuulantyöntö) ja kohtuullisen nopeisiin (voimantuottoajat 300–500 ms, esim. pikaluistelu) lajeihin. Lisäksi nopeusvoimalajit voidaan jakaa konsentrisen voimantuoton (esim. velodromipyöräilyn pikamatkat), hitaan venymislyhenemissykluksen (esim. pikaluistelu) ja nopean venymislyhenemissykluksen (esim. pikajuoksu) lajeihin. Voimantuottoajan lisäksi venymislyhenemissykluslajit voidaan jakaa matalan iskutuksen (esim.…

Näyttöön perustuva fysiikkavalmennus: Tutkimustietoa, kokemusta, näkemystä ja yksilöllistä soveltamista

Urheilijan kehityksen maksimoinnissa tulee osata yhdistää niin fyysistä, psyykkistä, teknistä kuin taktistakin valmennusta. Liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan ymmärtäminen, laji- ja tavoiteanalyysi sekä valmennusopillisen kokonaistutkimusnäytön osaaminen ovat tärkeitä. Samoin taito räätälöidä tutkittuun tietoon pohjautuvat harjoitusohjelmat yksilökohtaisesti – käyttämällä hyväksi niin esitietoja harjoitushistoriasta, testausta, rautaista kokemusta, loogista päättelyä kuin yritystä ja erehdystäkin.

Kannattaako uuden tutkimuksen (Pallarés, J. G. ym. 2019) takia kaikkien lopettaa puolikyykkääminen?

JOHDANTO   Kyykky on yhdistetyn polven ja lonkan ojennuksen liikemalli, jossa tärkeimmät liikettä tuottavat lihakset ovat iso lähentäjälihas, iso pakaralihas ja nelipäisen reisilihaksen lihaksista ulompi, sisempi ja keskimmäinen reisilihas. Eri syvyisten kyykkyjen vaikutuksesta suorituskykyyn käydään paikoin kovaa keskustelua sekä urheilutiede- että fysiikkavalmennuspiireissä. Toivoisi, että useampi keskustelija ymmärtäisi fysiikkaharjoittelun teoreettisen ja käytännöllisen kokonaisuuden valmennusopista, kuormitusfysiologian, biomekaniikan…

Hidastaako maksimivoimaharjoittelu?

Pitäisikö nopeusvoimalajien urheilijoiden treenata pelkästään nopeusvoimaa ja jättää hidas maksimivoimaharjoittelu vain voimailijoille? Aiheuttaako maksimivoimaharjoittelu nopeusvoimaurheilijalle sellaisia kuormitusfysiologisia positiivisia adaptaatioita, joita ei saada aikaiseksi nopeusvoimaharjoittelulla? Miten yleistaitopohjan laajuus, myeliinituppien paksuus, alempien aivotasojen inhibitio, Youngin modulus ja muu liikuntabiologihörhöily liittyvät tähän soppaan ja kovien nopeusvoimatulosten tekemiseen käytännön valmennuksessa ja urheilemisessa? Maksimivoimaharjoittelu hidastaa vähän, mutta onko sillä väliä?…

Blokkiperiodisaatio erinomaisena ohjelmointimallina moniin urheilulajeihin

Aloittelijalla ominaisuudesta toiseen on paljon siirtovaikutusta ja yksittäinen ominaisuus kehittyy pienelläkin harjoitusmäärällä. Kokeneella urheilijalla tilanne on päinvastainen eli kehittyäkseen lajissa vaadittavissa ominaisuuksissa harjoittelun täytyy olla riittävän tavoitespesifiä ja yksittäinen ominaisuus vaatii melko suurta treenimäärää kehittyäkseen. Kun tähän lisätään yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun kysymykset, blokkiperiodisaation hyödyt monien urheilulajien valmennuksessa alkavat hahmottua. Kehon kokonaispalautumiskapasiteetti on rajallinen. Niinpä…