Lisäpainoleuanvedon ja Voimaleuanvedon eroja

Lisäpainoleuanveto (http://www.slry.fi/lisapainoleuanveto/) on Suomen Leuanveto ry:n (www.slry.fi) tukema laji, jossa suorin käsin roikunnasta täytyy saada kiskaistua leukansa tangon yli sekä pysty- että sivuttaissunnassa. Lisäpainoleuanvedossa saa käyttää koko kehoaan voimantuottoon, jolloin jaloista ja keskivartalosta tulee osa leuanvetojousta, jolla pamautetaan leuka tangon ylitse. Rautakourakisat-taho organisoi voimaleuanvetoa, jonka viralliset kisasäännöt muuttuivat äskettäin. Voimaleuanvedossa urheilijan on saatava suorin käsin…

Suomen Leuanveto Ry

Tervehdys Blogin lukijat, Seuraavaksi lyhyt tietoisku Suomen Leuanveto ry:stä. Toimin itse Suomen Leuanveto ry:n puheenjohtajana nyt sen ensimmäisellä toimikaudella 2013-2014. Suomen Leuanveto ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää leuanvetourheilua ja edistää sen harrastusta. Suomen Leuanveto ry on mukana toistoleuanvedon ja lisäpainoleuanvedon SM-kisojen promotoinnissa. Se pitää yllä leuanvetourheilun tilastoja ja vastaa osaltaan leuanvetourheilun kilpailujärjestelmän kehittymisestä.…

Kilpailemisen riemu

Kilpaurheilussa voittaminen on se juttu. Kilpaurheilussa tavoitellaan kovempia tuloksia ja korkeampia sijoituksia. Tavallaan kilpaurheilun arvomaailma on aika raaka ja naiivi. Silti kilpaurheilu ei ole mielestäni huono harrastus, jos urheiluun osaa suhtautua urheiluna ja ymmärtää kilpaurheilun yhtenä omana pelinään elämän suuressa kokonaiskuvassa. Kilpaurheilijalla on oikeus nauttia kilpailemisesta ja voittamisesta.   Normaalissa yhteiskunnallisessa elämässä empatia, tasa-arvo, toisten…

Tavoitteenasettelu tavoitteellisessa urheiluharjoittelussa ja onnen avaimet kilpaurheilijan, valmentajan sekä tavoitteellisen kuntourheilijan elämäntyylissä

Ensin asetetaan tavoite, jonka saavuttamiseksi tehdään tukku teoreettista ajatustyötä (harjoittelun suunnittelu) ja käytännön työtä (treenaaminen). Tavoitteen saavuttamisen jälkeen juhlitaan ja nautitaan tavoitteen saavuttamista. Onnistumisen riemujuhlan jälkeen asetetaan uusi tavoite, jota kohti aletaan tehdä töitä. Myös tavoitteen eteen tehtävä työ on pääsääntöisesti mielekästä ja hauskaa. Tässä alati toistuvassa ketjureaktiossa, jossa seuraava porras on hieman edellistä haastavampi,…

Periodisoinnista eli jaksottamisesta – pikakatsaus lineaariseen ja epälineaariseen lähestymiseen

Tavoitteiden saavuttamiseen on monta tietä ja ei ole olemassa sitä yhtä ja ainutta oikeaa. Kunhan harjoittelun suunnittelussa tietyt valmennusopilliset peruselementit (spesifisyys, progressiivisuus, ärsykkeenvaihtelu ja yksilöllisyys) sekä kuormitusfysiologian perusteet (tiedetään kehon ärsyke-vaste-adaptaatiojärjestelmän perusteet) ovat hallussa, niin on olemassa monta tietä onneen. Myös harjoittelun jaksottamismalleja on olemassa lähes loputon määrä (ja niitä voi kehitellä lisää). Erilaisilla periodisointimalleilla…

Näkemyksiä urheilijan ravitsemuksesta

Aluksi on todettava, että en ole, enkä yritä olla mikään ravitsemuksen erikoisasiantuntija, mutta fysiikkavalmentamisen asiantuntemusta kartuttaessa ravinnostakin täytyy jonkun verran lueskella, koska ravitsemus on yksi kolmesta komponentista (treenin ja levon kanssa), joka vaikuttaa urheilijan suorituskykyyn, terveyteen ja elämänlaatuun merkittävästi. Hyvällä ruolla elimistö palautuu paremmin. Hyvä ruoka antaa elimistölle rakennusaineet korjata treenin aiheuttamat mikrovauriot. Se edesauttaa…

Monipuolisuus versus Erikoistuminen

Varoitus megalomaanisen pitkästä artikkelista, mutta nykyajan infoähkyisessä tekstitulvassakin saa välillä uppoutua johonkin, jonka lukeminen kestää pidempään kuin 2 min. Ainakin allekirjoittanut kuuntelee välillä mieluummin 70-luvulla kulta-aikaansa eläneitä progeoopperoita kuin nykyajan kolmeen minuuttiin standardisoituja persoonattomia radioedittejä, joissa ei kyllä monesti ideaa olisikaan kuin korkeintaan puoleksi minuutiksi, jos siksikään. Niin musiikissa kuin tekstissäkin pituuden tulisi määräytyä sisältölähtöisesti…

Leuanvetovideoita

Hyvää uutta vuotta blogin lukijat! Aloitan osaltani blogivuoden henkilökohtaisesti rakkaalla (rakkauttahan on monenlaista: mm. parisuhderakkautta, lähimmäisenrakkautta, tavaraan kohdistuvaa rakkautta ja immateriaalisiin asioihin kohdistuvaa rakkautta) aiheella eli leuanvetoaiheella. Ihmisillä on todennäköisesti olemassa verraten suuret selkälihakset siksi, että evoluutiomme aikasemmissa vaiheissa kiipeilimme vielä puissa, kuten nykyajan apinat. Leveä selkälihas (m. latissimus dorsi) ja iso liereälihas (m. teres…

Kestävyysharjoittelun spesifisyys

Jos haluaa kehittyä tietyssä kestävyyslajissa, kannattaako oheisharjoitteluna tehdä muita kestävyyslajeja? Onko juoksijalle synti hiihtää tai uimarille juosta? Sydän. Kestävyysurheilijan tärkein lihas eli sydän ei ymmärrä mitä liikuntasuoristusta urheilija tekee. Se pumppaa happea ja ravintoaineita (veressä) työtä tekeville lihaksille. Toisin sanoen sydämen iskutilavuutta kehitettäessä voidaan kestävyysurheilussa käyttää välillä muutakin treenimuotoa kuin omaa lajia. Maksimaalinen hapenottokyky on…

Voima mahtuu pienempäänkin

Alustukseksi on voimannäyte hurjasta hermostollispainotteisesta maksimivoimasta. Video, jossa normaalipituinen (ilmeisesti 178 cm pitkä) 83 kiloinen mies tekee maastavedon 360 kilolla: Monesti tuollaisia maastavetorautoja näkee liikuttelevan n. 140 kg painavien voimamiesten ja voimanostajien. Ollakseen hämmästyttävänkin vahva, ei tarvitse kuitenkaan välttämättä olla hämmästyttävän iso. Lihasten koon näkee ihmisestä ulospäin, muttei ihmisen voimakkuutta. Miksi? Koska ihminen voi lisätä…