Tänään vieraana liikuntabiologi ja fysiikkavalmentaja Tuomas Rytkönen / @atleettinenpartasuu. Teknisistä ongelmista huolimatta (pahoittelut äänenlaadusta)saimme antoisan keskustelun aikaan koskien erityisesti yleisurheilijoiden fysiikkavalmennusta, uni- ja bilateraalista harjoittelua sekä fysiikkavalmentajan näkemystä ja kokemusta fysioterapeutin kanssa toimimisesta. Kuuntelun arvoinen jakso.
Tällä kertaa podcastin haastateltavana on henkilö, jota minulta on jo alusta lähtien tasaisin väliajoin pyydetty mukaan ja NYT se onnistuu kun mikin toiselta puolelta löytyy Tuomas ”atleettinen partasuu” Rytkönen! Myös aihe on paljon pyydetty ja se koskee joukkuepalloilujien fysiikkaharjoittelua, johon Tuomaksella on painava kokonaistutkimusnäyttöön perustuva mielipiteensä sanottavanaan. Jos siis aihe yhtään kiinnostaa, niin voin luvata…
Jaksossa keskustelimme mm. kuntotestauksesta, miesten ja naisten välisistä eroista voimaharjoittelussa sekä yleisesti tutkimusnäyttöä hyödyntävästä valmennuksesta.
Mitä on voimaharjoittelu ja mihin sillä pyritään? Tällä kertaa vieraana fysiikkavalmentaja ja voimailubiologi Tuomas Rytkönen. Jakson keskustelut pyörivät vahvasti voimaharjoittelun ympärillä. Kuinka vältetään voimaharjoittelun tasanteet? CrossFit-urheilussa yhdistyvät monet eri fyysiset ominaisuudet: Kuinka harjoittelu kannattaa suunnitella, jotta kehitys ja palautuminen olisivat optimaalisia? Riittääkö 2 kuukautta kisakunnon ”piikkaamiseen”? Jaksossa keskustellaan myös pakaralihasten aktivaation merkityksestä esim. kyykyssä, kyykkäämisen…
25 videota
Johdanto aihepiiriin Nopeusvoimalajit voidaan jakaa supernopeisiin (voimantuottoajat alle 150 ms, esim. pikajuoksu), nopeisiin (voimantuottoajat 150–300 ms, esim. kuulantyöntö) ja kohtuullisen nopeisiin (voimantuottoajat 300–500 ms, esim. pikaluistelu) lajeihin. Lisäksi nopeusvoimalajit voidaan jakaa konsentrisen voimantuoton (esim. velodromipyöräilyn pikamatkat), hitaan venymislyhenemissykluksen (esim. pikaluistelu) ja nopean venymislyhenemissykluksen (esim. pikajuoksu) lajeihin. Voimantuottoajan lisäksi venymislyhenemissykluslajit voidaan jakaa matalan iskutuksen (esim.…
Tuomas Rytkönen vastaa kysymyksiin voimailuun ja harjoitteluun liittyen näissä videoissa.
Varsinkin kokeneemmilla maksimivoimalajien harrastajilla, joilla on vähintään pari vuotta kehittävää voimaharjoittelua takana, on kisoja ja testejä, joissa halutaan saada paras mahdollinen tulos ulos. Silloin kannattaa hyödyntää herkistelyä h-hetkeen tähtäävän harjoittelun ohjelmoinnin loppuhuipennuksena. Kuinka valmennusopillisen kokonaistutkimusnäytön ja kymmeniä voimailulajien SM-mitaleja tuoneen valmennuksen käytännön kokemuksen valossa optimaalinen herkistely kannattaa toteuttaa?
Kuulantyöntö on laji, jossa maailmanhuipulla miesten sarjassa 7,26 kilon rautapallo täytyy saada singottua yli 14 m/s lähtönopeuteen varsinaisen heittovaiheen voimantuottoajan ollessa vain reippaat kaksi sekunnin kymmenystä. Tällainen suoritus vaatii valtaisaa tehontuottoa (teho = voima x nopeus). Tärkeimmät hermolihasjärjestelmän toimintaan liittyvät pääelementit kovan kuulantyöntösuorituksen takana ovat: 1) kova maksimivoimareservi (lihasten poikkipinta-ala, hermoston kyky käskyttää lihaksia maksimaalisesti…
