Monipuolinen urheilija

Monipuolinen fyysinen kunto kattaa kaikki fyysisen suorituskyvyn perusosa-alueet: voiman, kestävyyden, nopeuden, taidon ja liikkuvuuden. Moni urheilulaji vaatii erikoistumista tiettyihin ominaisuuksiin, jolloin toisiin fyysisen suorituskyvyn osa-alueisiin ei ole erikoistumisen vaatimusten takia mahdollista, eikä järkevää panostaa kovin paljoa. Ns. vanhoista lajeista esim. yleisurheilun kymmen- ja seitsenottelu vaativat kyllä laajaa taito-osaamista, mutta miesten 1500 m ja naisten 800…

Tiivistetty toistoleuanvedon teoreettinen lajianalyysi

YLEISTÄ   Toistoleuanveto on urheilulaji, jossa urheilija suorittaa maksimaalisen määrän toistoja leuanvedossa omalla kehonpainollaan. SM-kisatason sääntöjen viisi ydinkohtaa ovat seuraavat: 1) jokainen veto lähtee tuomarin merkistä suorilta käsiltä kyynärnivelet ojennettuina käsien ylös-alas-liikkeen pysähdyttyä, 2) ylhäällä vetäjän leuka menee vetotangon yli sekä pysty- että sivuttaissuunnassa, 3) 20 cm tangon yläpuolella on merkkistoppari, johon vetäjän pään tulee…

Jokaisella omanlaisensa nälkä

Psyykkinen nälkä määrittää yksilön tavoitteet. Yksilön tavoitteet luovat lähtökohdan yksilön toiminnalle. Yksilöitä on käytännöllisestä näkökulmasta katsoen lukematon määrä. Yksittäisillä yksilöillä on eri elämän vaiheita valtava määrä elämänsä aikana. Eri elämänvaiheissa on usein omat tavoitteensa ja ihmismieli muuttuu ihmiselon aikana. Toki elämänpituisiakin tavoitteita on. Tavoitteita on siis maailmassa hahmottamattoman suuri määrä eri yksilöistä ja yksilöiden eri…

Valmennuksen filosofia yksilölajien näkökulmasta

Valmennus on teorian ja käytännön symbioosi. Liikuntabiologinen tietämys yhdistettynä kykyyn ymmärtää psykofyysissosiaalista ihmistä ja hänen elinympäristöään kokonaisuutena luo valmennukseen jonkinlaisen luonnontieteiden ja humanismin aukkoliitoksen.    Valmentajan teoreettiseen tietämyspohjaan tulisi kuulua kemian, fysiikan, biologian ja matematiikan perusteet. Ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta tulisi olla laajat tiedot, joiden päälle tulisi olla rakennettuna laajat tiedot kuormitusfysiologiasta ja valmennusopista sekä…

Lisäpainoleuanveto – ainut voimailulaji, jossa keskiraskaat urheilijat ovat parhaita?

Yleensä voimailulajeissa korostuu joko absoluuttinen voima tai suhteellinen voima (maksimivoima jaettuna kehon painolla), mutta lisäpainoleuanvedossa paras on se, jolla on optimaalisin absoluuttisen ja suhteellisen voiman suhde. Voimanostossa, painonnostossa, voimaleuanvedossa ja voimapunnerruksen (entiseltä nimeltään sotilaspenkki) maksimikisoissa kovimmat tulokset tehdään raskaissa sarjoissa, koska absoluuttinen voima ratkaisee. Toistoleuanvedossa ja voimapunnerruksen toistokisoissa kovimmat tulokset tehdään kevyimmissä sarjoissa, koska suhteellinen…

Lisäpainoleuanvedon lajianalyysin blogiversio

Tavoitteena on yksi sääntöjen mukainen toisto mahdollisimman suurella lisäpainolla.   Suorituksessa lisäpainot roikkuvat nostovyöhön kiinnitettyinä jalkojen välissä ja sääntöjen mukaisessa vedossa vetäjä vetää suorilta käsiltä itsensä ja lisäpainot ylös siten, että leuan alapinta käy vähintään vetotangon yläpinnan tasolla. Nivelten liikkeet: Aina – Olkanivelen ojennus (ekstensio) ja kyynärnivelen koukistus (fleksio) Leveällä otteella lisäksi – olkanivelen lähennys…

400 metrin lajianalyysin ”luettelo”-versio

Reaktiovoima (Ground Reaction Force), joka on seurausta juoksijan maahan tuottamasta voimasta askelkontaktin aikana (Newton I: Jos kappale A kohdistaa kappaleeseen B tietyn suuruisen voiman, kohdistaa kappale B kappaleeseen A yhtä suuren, mutta vastakkaissuuntaisen voiman: Fab = Fba. Reaktiovoiman suuntaus optimaalisesti juoksijaa eteen päin vieväksi ← tekniikka Reaktiovoiman suuruus Riittävä maksimivoimataso Voimantuottonopeus (teho) ← Juoksija ei…

Johdanto Urheilublogiin

Urheilublogissa tulen julkaisemaan mm. vapaamuotoisia lähdevapaita lajianalyysejä sekä pohdintoja ihmiskehon suorituskyvyn rajoista ja niihin pyrkimisestä. Lisäksi urheilun henkiseen puoleen katsahdetaan varmasti silloin tällöin pääpainon kuitenkin pysyessä fyiologisten ja anatomisten faktojen argumentoimassa pohdinnassa. Opiskelen Jyväskylän yliopistossa liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa liikuntabiologiaa. Ts. tietoa fyiologiasta, kuormitusfysiologiasta, anatomiasta, valmennus- ja testausopista sekä biomekaniikasta kertyy koko ajan opintojen parista.…