Tavoitteenasettelu tavoitteellisessa urheiluharjoittelussa ja onnen avaimet kilpaurheilijan, valmentajan sekä tavoitteellisen kuntourheilijan elämäntyylissä

Ensin asetetaan tavoite, jonka saavuttamiseksi tehdään tukku teoreettista ajatustyötä (harjoittelun suunnittelu) ja käytännön työtä (treenaaminen). Tavoitteen saavuttamisen jälkeen juhlitaan ja nautitaan tavoitteen saavuttamista. Onnistumisen riemujuhlan jälkeen asetetaan uusi tavoite, jota kohti aletaan tehdä töitä. Myös tavoitteen eteen tehtävä työ on pääsääntöisesti mielekästä ja hauskaa. Tässä alati toistuvassa ketjureaktiossa, jossa seuraava porras on hieman edellistä haastavampi,…

Periodisoinnista eli jaksottamisesta – pikakatsaus lineaariseen ja epälineaariseen lähestymiseen

Tavoitteiden saavuttamiseen on monta tietä ja ei ole olemassa sitä yhtä ja ainutta oikeaa. Kunhan harjoittelun suunnittelussa tietyt valmennusopilliset peruselementit (spesifisyys, progressiivisuus, ärsykkeenvaihtelu ja yksilöllisyys) sekä kuormitusfysiologian perusteet (tiedetään kehon ärsyke-vaste-adaptaatiojärjestelmän perusteet) ovat hallussa, niin on olemassa monta tietä onneen. Myös harjoittelun jaksottamismalleja on olemassa lähes loputon määrä (ja niitä voi kehitellä lisää). Erilaisilla periodisointimalleilla…

Näkemyksiä urheilijan ravitsemuksesta

Aluksi on todettava, että en ole, enkä yritä olla mikään ravitsemuksen erikoisasiantuntija, mutta fysiikkavalmentamisen asiantuntemusta kartuttaessa ravinnostakin täytyy jonkun verran lueskella, koska ravitsemus on yksi kolmesta komponentista (treenin ja levon kanssa), joka vaikuttaa urheilijan suorituskykyyn, terveyteen ja elämänlaatuun merkittävästi. Hyvällä ruolla elimistö palautuu paremmin. Hyvä ruoka antaa elimistölle rakennusaineet korjata treenin aiheuttamat mikrovauriot. Se edesauttaa…

Monipuolisuus versus Erikoistuminen

Varoitus megalomaanisen pitkästä artikkelista, mutta nykyajan infoähkyisessä tekstitulvassakin saa välillä uppoutua johonkin, jonka lukeminen kestää pidempään kuin 2 min. Ainakin allekirjoittanut kuuntelee välillä mieluummin 70-luvulla kulta-aikaansa eläneitä progeoopperoita kuin nykyajan kolmeen minuuttiin standardisoituja persoonattomia radioedittejä, joissa ei kyllä monesti ideaa olisikaan kuin korkeintaan puoleksi minuutiksi, jos siksikään. Niin musiikissa kuin tekstissäkin pituuden tulisi määräytyä sisältölähtöisesti…

Leuanvetovideoita

Hyvää uutta vuotta blogin lukijat! Aloitan osaltani blogivuoden henkilökohtaisesti rakkaalla (rakkauttahan on monenlaista: mm. parisuhderakkautta, lähimmäisenrakkautta, tavaraan kohdistuvaa rakkautta ja immateriaalisiin asioihin kohdistuvaa rakkautta) aiheella eli leuanvetoaiheella. Ihmisillä on todennäköisesti olemassa verraten suuret selkälihakset siksi, että evoluutiomme aikasemmissa vaiheissa kiipeilimme vielä puissa, kuten nykyajan apinat. Leveä selkälihas (m. latissimus dorsi) ja iso liereälihas (m. teres…

Kestävyysharjoittelun spesifisyys

Jos haluaa kehittyä tietyssä kestävyyslajissa, kannattaako oheisharjoitteluna tehdä muita kestävyyslajeja? Onko juoksijalle synti hiihtää tai uimarille juosta? Sydän. Kestävyysurheilijan tärkein lihas eli sydän ei ymmärrä mitä liikuntasuoristusta urheilija tekee. Se pumppaa happea ja ravintoaineita (veressä) työtä tekeville lihaksille. Toisin sanoen sydämen iskutilavuutta kehitettäessä voidaan kestävyysurheilussa käyttää välillä muutakin treenimuotoa kuin omaa lajia. Maksimaalinen hapenottokyky on…

Voima mahtuu pienempäänkin

Alustukseksi on voimannäyte hurjasta hermostollispainotteisesta maksimivoimasta. Video, jossa normaalipituinen (ilmeisesti 178 cm pitkä) 83 kiloinen mies tekee maastavedon 360 kilolla: Monesti tuollaisia maastavetorautoja näkee liikuttelevan n. 140 kg painavien voimamiesten ja voimanostajien. Ollakseen hämmästyttävänkin vahva, ei tarvitse kuitenkaan välttämättä olla hämmästyttävän iso. Lihasten koon näkee ihmisestä ulospäin, muttei ihmisen voimakkuutta. Miksi? Koska ihminen voi lisätä…

Monipuolisuutta 1/2012 – 10/2012

Esimerkki monipuolisen ominaisuusharjoittelun tuloksista. Video sisältää seuraavat suoritukset: yhden käden leuanveto: 1 kpl molemmilla käsillä 89,5 kg elopainolla lisäpainoleuanveto: 6×61,2 kg ja 10×46,2 kg voimapyörä: 15 kpl ihmislippu 90-135 astetta: 35 s penkkipunnerrus: 1×130 kg ja 12×100 kg jalkakyykky: 1x170kg ja 8×150 kg käsilläkävely: 50 m dragon flag: 20 kpl 5000 m juoksu: 19:14,5 käsinseisontapunnerrukset…

Vältä akkommodaatio, valitse adaptaatio! – harjoittelun perusteita aloittelijoille

Monet käyvät kolme neljä kertaa viikossa tunnollisesti kuntosalilla, mutta voimat pysyvät vuodesta toiseen samana. Ja monet käyvät kolme neljä kertaa viikossa tunnollisesti juoksulenkillä, mutta Cooperin testin tulos ei muutu mihinkään. Mistä on kyse? Kyse on siitä, että valmennus- ja testausopin peruslainalaisuudet eivät toteudu harjoittelussa. Seuraavassa selviää, mitä mm. spesifisyys, progressiivisuus ja ärsykkeenvaihtelu tarkoittavat käytännössä. Urheiluharjoittelun…

Kilpaurheilulajin filosofiset lähtökohdat

Mielestäni urheilulajin säännöt tulisi olla objektiiviset, kirjoitetut, julkaistut ja sellaiset, että kriteerit ovat selvät sekä yksitulkintaiset, jolloin tuomarointi voi tapahtua ilman tulkinnan varaa täysin objektiivisesti. Kenen vain havaintokyvyltään terveen tuomarikoulutuksen saaneen ja säännöt tuntevan pitäisi kyetä toiminaan tuomarina. Lajin kehittymisen pitäisi mielestäni pohjautua lajin harrastajien väliseen demokraattiseen keskusteluun, eikä kenenkään herra ylijumalan monarkiaan. Muutosehdotuksista tulisi…