Lomatreeniä ja ylimenokautta

Urheilijat ovat ihmisiä siinä missä muutkin ja elämään kuuluu muutakin kuin urheilua, kuten lomamatkoja, jotka eivät ole varsinaisesti treenilomia. Kisakauden pääkisojen jälkeen voi tehdä hyvää irrottautua hieman treenirutiineista ja tehdä jotain urheilijan arkirutiineille epätyypillistä. Mielestäni urheilija voi kerraan vuodessa pitää 2-4 viikkoa kestävän ylimenokauden, josta ensimmäiset 1-2 viikkoa voi tehdä melkein mitä vaan ja loput…

Herkistely ja kisavalmistelut

Piikkaaminen eli herkistely on prosessi, jossa harjoittelua keventämällä pyritään optimoimaan urheilijan suorituskyky tiettyyn kilpailuun tai testisuoritukseen. Tieteellisen tutkimustiedon mukaan keskimäärin optimaalinen herkistelyjakso kestää noin puolitoista viikkoa ja jakson aikana harjoittelun volyymi eli määrä tippuu, mutta harjoittelun intensiteetti eli teho pysyy korkealla. Optimaalinen herkistelyprotokolla on kuitenkin kaikkine viilauksineen kovin yksilöllinen juttu ja sama herkistely, joka tuo…

Hermostollinen maksimivoimaharjoittelu – yleisvoiman ja lajivoiman dilemma

Hermostollisesta maksimivoimaharjoittelusta on hyötyä kaikessa urheilussa. Suhteellista voimaa korostavien lajien urheilijoille se antaa heidän lajeihinsa hyvin tärkeän voimaominaisuuden, nimittäin paremman voima/massa-suhteen. Myös absoluuttista voimaa korostavissa lajeissa niin sanottu hermostollinen maksimivoima on ensiarvoisen tärkeää, sillä suurtenkaan lihasten voimapotentiaalia ei saada hyödynnettyä ilman huippuunsa treenattua hermostoa. Voimantuottaminen on keskushermoston, ääreishermoston ja lihaskudoksen välistä yhteispeliä. Minkälaista hermostollista maksimivoimaharjoittelua…

Meikäläisen urheilupsykologiset teesit TOP 10, muttei tärkeysjärjestyksessä

Täytyy olla sekä kauaskantoisia tavoitteita, haaveita, unelmia että lyhyen tähtäimen välitavoitteita Hyvä tavoite on haastava, mutta realistinen Täytyy olla intohimoa ja aikaa Täytyy olla valmis työntekoon ja omistautumiseen Harrasta positiivista itsepuhelua – uskomalla omaan tekemiseen tekee haaveensa mahdollisiksi – uskoisin, että positiivinen itsepuhelu vaikuttaa jopa harjoitteluadaptaatioon epigenetiikan kautta Tolkun täytyy olla mukana tavoitteiden realistisuuden lisäksi…

Kestävyysjuoksu – maraton ja 10000 m

Kuinka moni kuntoilija pystyy juoksemaan 100 m aikaan 17,6 s? Aika moni pystyy, muttei jokainen. Kuinka moni kuntoilija pystyy juoksemaan 400 m aikaan 70,3 s? Koko väestöstä aika harva pystyy, mutta aktiiviliikkujista jonkin kokoinen joukko. Kuinka moni kuntoilija pystyy juoksemaan 800 m aikaan 2:20,6? Väittäisin, että aika harva juoksu-urheilua harrastamaton. Kuinka moni kuntoilija pystyy juoksemaan…

Voimanosto ja painonnosto – mielenkiintoisia painoluokkalajeja

Voimaurheilua seuraamattomille lukijoille tiedoksi, että voimanostoon kuuluu kolme nostomuotoa: jalkakyykky (Mikhail Koklyaev kyykkää 360 kg), penkkipunnerrus (Roman Eremahsvili penkkipunnertaa 195 kiloa 67,5 kiloisena) sekä maastaveto (superraskaan sarjan Benedikt Magnusson vetää maasta 426 kg) ja painonnostoon kaksi: tempaus (Pyrros Dimas tempaisee 176 kg 83-kiloisiin) ja työntö (Dmitry Klokov työntää 227 kg alle 105-kiloisiin).  Voimanostossa dominoiva ominaisuus…

Voimapyörähaaste

Viime aikoina voimailun sosiaalisessa mediassa on ollut tapana viljellä erilaisia leikkimielisiä haasteita ja nyt on luvassa yksi uusi haaste lisää. Kun on ollut haastetta yläkropan vetäville, yläkropan työntäville ja jaloille, niin laitetaan nyt oma haaste myös keskivartalolle. Haasteena on tehdä maksimimäärä toistoja voimapyörässä omalla kehonpainolla. Haaste ja sen video- ynnä muut vastaukset voimailufoorumilla (pakkotoiston voimailuosion…

Lisäpainoleuanvedon ja Voimaleuanvedon eroja

Lisäpainoleuanveto (http://www.slry.fi/lisapainoleuanveto/) on Suomen Leuanveto ry:n (www.slry.fi) tukema laji, jossa suorin käsin roikunnasta täytyy saada kiskaistua leukansa tangon yli sekä pysty- että sivuttaissunnassa. Lisäpainoleuanvedossa saa käyttää koko kehoaan voimantuottoon, jolloin jaloista ja keskivartalosta tulee osa leuanvetojousta, jolla pamautetaan leuka tangon ylitse. Rautakourakisat-taho organisoi voimaleuanvetoa, jonka viralliset kisasäännöt muuttuivat äskettäin. Voimaleuanvedossa urheilijan on saatava suorin käsin…

Suomen Leuanveto Ry

Tervehdys Blogin lukijat, Seuraavaksi lyhyt tietoisku Suomen Leuanveto ry:stä. Toimin itse Suomen Leuanveto ry:n puheenjohtajana nyt sen ensimmäisellä toimikaudella 2013-2014. Suomen Leuanveto ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää leuanvetourheilua ja edistää sen harrastusta. Suomen Leuanveto ry on mukana toistoleuanvedon ja lisäpainoleuanvedon SM-kisojen promotoinnissa. Se pitää yllä leuanvetourheilun tilastoja ja vastaa osaltaan leuanvetourheilun kilpailujärjestelmän kehittymisestä.…

Kilpailemisen riemu

Kilpaurheilussa voittaminen on se juttu. Kilpaurheilussa tavoitellaan kovempia tuloksia ja korkeampia sijoituksia. Tavallaan kilpaurheilun arvomaailma on aika raaka ja naiivi. Silti kilpaurheilu ei ole mielestäni huono harrastus, jos urheiluun osaa suhtautua urheiluna ja ymmärtää kilpaurheilun yhtenä omana pelinään elämän suuressa kokonaiskuvassa. Kilpaurheilijalla on oikeus nauttia kilpailemisesta ja voittamisesta.   Normaalissa yhteiskunnallisessa elämässä empatia, tasa-arvo, toisten…