Ominaisuusmoniottelu

2) Voimanosto eli jalkakyykyn, penkkipunnerruksen ja maastavedon yhteistulos (maksimivoima)
3) 3000 m juoksu (aerobinen kestävyys)

100 m juoksu mittaisi raa’asti kiihdytysnopeutta, maksimaalista liikenopeutta, syklistä pikavoimaa ja hieman myös alaktista eli maitohapotonta nopeuskestävyyttä (toki 100 m juoksussa n. puolet energiasta tuotetaan anaerobisen glykolyysin avulla, mutta matkan aikana happamuus ei ehdi vielä merkittävästi häiritä suoritusta). 3000 m juoksu testaisi hyvin kehon aerobista kapasiteettia eli sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä lihasten aerobisen energiantuoton tasoa. 3000 m juoksu on suorituskestoltaan sellainen, että sen maksimaalinen suorittaminen kuvaa hyvin maksimaalista hapenottokykyä, joka on yksittäisenä mittarina tärkein aerobisen kunnon kuvaaja. Voimanosto mittaisi yksinkertaisesti maksimivoimaa koko kropasta. Jalkojen sekä keskikropan voimatason voimanosto mittaa itsessään tosi hyvin, mutta sivuttaissuuntainen punnerrus (penkkipunnerrus) kertoo tietenkin lähinnä vain horisontaalisesta punnerrusvoimasta, toki jotain myös koko yläkropan voimatasoista. Ideaalitilanteessa voimaosiossa olisi lisäksi mukana ylöspäin suuntautuva työntö, alaspäin suuntautuva veto ja sivuttaissuuntainen veto. Vaihtoehto 1 on yksinkertaisempi, mutta hieman monipuolisemmin voimaominaisuuksia testaisi vaihtoehto 2:

2) Yhteistulos jalkakyykystä, penkkipunnerruksesta, maastavedosta, pystypunnerruksesta, lisäpainoleuanvedosta ja soudusta (maksimivoima)
3) 3000 m juoksu (aerobinen kestävyys)

1) Vauhditon pituus (räjähtävä nopeusvoima)

4) 3000 m juoksu (aerobinen kestävyys)
5) 400 m juoksu (anaerobinen kestävyys eli nopeuskestävyys)
6) Yhteistulos: jalkakyykyn toistomaksimi [tangossa miehillä 1,5xOma massa / naisilla 1xOma massa], penkkipunnerruksen toistomaksimi [tangossa miehillä 1xOma massa / naisilla 0,5xOma massa], leuanvedon toistomaksimi [omalla massalla], pystypunnerruksen toistomaksimi [tangossa 0,5xOma massa] (kestovoima)

Jos joku lukija kokee poltetta, että voisi alkaa koota talkooporukkaa ja alkaa järjestää ominaisuusmoniottelukilpailuja jollain tai useammalla yllä olevista vaihtoehdoista, niin kannustan siihen kovasti ja ottelukokonaisuusideat ovat vapaasti käytettävissä uuden lajin synnyttämiseksi. Itse olen jo tällä hetkellä opintojen, valmennus yms. -töiden ja oman treenaamisen lisäksi mukana leuanvetourheilun kehittämistyössä Suomen Leuanveto ry:ssä (www.slry.fi), joten tällä hetkellä aika ei riitä siihen, että alkaisi perustaa tyhjästä ihan uutta lajia tai uutta yhdistystä uudelle lajille, mutta toki jollain tasolla ominaisuusmoniottelun talkootöissä voisin olla mukana. Jos joku alkaa järjestää ominaisuusmoniottelua, niin lupaan olla mukana kisaamassa, koska tuollainen moniottelu olisi allekirjoittaneelle erittäin mieluinen toinen kilpaurheilulaji leuanvetourheilun lisäksi. Yhden miehen mielenkiintohan ei lajia tee, mutta itselläni on sellainen fiilis, että monipuolisuusmoniottelu saattaisi ottaa paljon tulta alleen ja yksinkertaisena sekä lajeiltaan kiinteänä lajina olisi monelle monipuolista ominaisuusharjoittelua harrastavalle helpompi ja mielekkäämpi laji harjoitella ja kisata kuin crossfit.

TR

PS. Olemme pienellä kaveriporukalla kisanneet eräänlaisessa monipuolisuuskymppiottelussa vuosittain vuodesta 2008 lähtien. Meidän kaveriporukan vuosittainen tapahtuma kantaa leikkimielisesti nimeä tosimiesten kymppiottelu ja se sisältää seuraavat lajit:

200 metrin juoksu (s)
kuulantyöntö (m)
istumaannousut minuutissa (kpl/60s)
Cooperin testi (m/12min)

toistomaksimi leuanvedossa (kpl)
toistomaksimi dippipunnerruksessa (kpl)

jalkaprässimaksimi 90-asteen polvikulmasta (kg)
etunojapunnerrukset minuutissa (kpl/60s)

Otteluennätykset löytyvät tuolta: http://tm10ottelu.nettisivu.org/ottelu-ja-lajiennatykset/ja TM10-ottelun sivuilta löytyy jokaisen vuoden tulokset sekä säännöt. Ottelu on ollut joka vuosi aivan mahtava tapahtuma ja siitäkin on pienen porukan kokemuksien valossa tullut sellainen fiilis, että isompikin joukko urheilevia ihmisiä saattaisi olla innostunut kisaamaan ominaisuuspohjaisessa moniottelussa, jossa testataan kattavasti kaikkia ihmisen fyysisen suorituskyvyn osa-alueita eli sekä absoluuttista että suhteellista voimaa, aerobista ja anaerobista kapasiteettia, kestävyyttä ja nopeutta. Liikkuvuuden mittaamiselle ei mielestäni tällaisissa ottelukisailuissa ole erityistarvetta, sillä luonnolliseen liikkumiseen vaadittavan perusliikkuvuuden testaus tapahtuu oheistuotteena eri lajisuorituksissa. Esimerkiksi ominaisuusmoniottelun vaihtoehdoissa 1-3 on kaikissa mukana syväkyykky, joka vaatii oikeaoppisesti suoritettuna hyvää perusliikkuvuutta.