Kehonpainoharjoittelu

Kehonpainoharjoittelusta on toivottu usein artikkeleita. Halusin pyytää kirjoittamaan blogiin henkilöt, joilla on tästä aiheesta sekä akateemista että käytännön tason osaamista huipputasolta. Artikkelissa on kattavasti luvassa sekä teoriaa että käytäntöä ja myös treenivideoita ja harjoitusesimerkki. Kirjoittajista Konsta Koivuranta (Konstan blogi) on kehonpainoharjoittelua ohjaava ja harjoitusohjelmia tekevä (kehonpainoharjoittelu.com) leuanvetourheilija ja street workout –kilpailija. Konsta työstää parhaillaan liikuntapedagogiikan kandidaatin tutkielmaa…

Alkulämmittely palloilu-, nopeus- ja maksimivoimalajeissa

Kun treenataan kovaa ja halutaan pysyä ehjänä, niin järkevän alkuverryttelyn merkitystä ei voi liioitella. Tässä vieraskirjoituksessa liikuntabiologit ja fysiikkavalmentajat Tuomas Rytkönen ja Petri Jalanko kertovat mikä on tutkimusnäyttö alkuverryttelystä ja miten noita oppeja on kätevä soveltaa käytäntöön urheilussa. Lue teksti huolellisesti, sillä treeniin valmistava tekeminen – tai sen puute – saattaa olla jarru, jonka avulla…

Voima – miksi se on niin tärkeää urheilussa ja liikunnassa?

Halusitpa olla nopea tai kestävä, niin voimasta on sinulle hyötyä. Yhdessä lajissa nopea voimantuotto korostuu, toisessa täytyy kyetä tuottamaan peräkkäin lukuisia submaksimaalisia lihassupistuksi, kolmannessa täytyy pystyä tuottamaan voimaa mahdollisimman paljon rajoittamattomassa ajassa ja neljännessä tarvitaan jonkinlaista yhdistelmää edellisistä. Niin maksimi-, nopeus kuin kestovoimaa voi kehittää omien tavoitteiden mukaisesti onnistuneesti toteutetun yksilön tavoitteisiin räätälöidyn voimaharjoittelun avulla.…

Voimakas ilman suurta massaa tai lihaksia. Miten se on mahdollista? Hulmi ja Rytkönen

On tietysti mukava olla sekä tosi lihaksikas että vahva, mutta monissa lajeissa tämä ei ole kovin tarkoituksenmukaista. Onkin lohduttavaa tietää, että ei tarvitse olla massiivisen kokoinen ollakseen vahva. Me kerromme nyt yhdessä Tuomas Rytkösen kanssa, että miten se on mahdollista. Tuomas tutkii valmennus- ja testausopin gradussaan hermolihasjärjestelmää ja on leuanvedon suomenennätysmies ja Athletican fysiikkavalmentaja.

Nopeusvoimaharjoittelu – Koskinen ja Rytkönen

Kyvystä tuottaa voimaa nopeasti on hyötyä nopeusvoimalajien urheilijoiden lisäksi jokaiselle. Esimerkiksi kaatumisen ehkäiseminen on kiinni nopeasta voimantuotosta ja kestävyyslajeissakin voimantuottoajat ovat usein rajoitettuja. Mitä nopeusvoima on? Mitä treenimuotoja käyttämällä nopeusvoima kehittyy parhaiten? Ja miten nopeusvoimaa voidaan testata? Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksia tästä artikkelista, jonka ovat kirjoittaneet fysiikkavalmennuspalvelu Athletican valmentajat ja kouluttajat Olli Koskinen ja Tuomas Rytkönen, jotka ovat…

Yläselän voimaharjoittelu: perusteet ja leuanveto

Miten saat lisättyä yläkehon vetovoimaa? Moni salilla kävijä tietää penkkimaksiminsa, mutta mikä on sinun lisäpainoleuanvetomaksimisi? Monessa urheilulajissa tarvitaan yläkehon vetävää voimaa – mitkä ovat perusteet kehittävän vetoharjoittelun takana? Ainakin kehonmuokkauslajeja harrastavia kiinnostaa V-malli. Mitkä liikkeet leventävät ja mitkä paksuntavat? Mitkä selkäliikkeet aktivoivat parhaiten mitäkin yläselän lihaksia? Milloin leukoja kannattaa vetää kapealla ja milloin leveällä otteella?…

Painoharjoittelun kultainen kuusikko

Ihmiskehon päävoimantuottosuuntia ovat alaspäin vetäminen, ylöspäin punnertaminen, sivuttaissuuntainen punnertaminen, sivuttaissuuntainen vetäminen sekä yhdistetty polvien ja lonkan ojennus. Eri liikkeet ja liikemallit vaativat erilaista lihasten välistä koordinaatiota liikehermostolta. Lisäksi eri liikesuunnissa on ainakin osin eri päävaikuttajalihakset, vastavaikuttajalihakset sekä avustajalihakset. Alle on listattu kuusi isoa painoharjoittelun liikettä näistä päävoimantuottosuunnista. Näistä isoista perusliikkeistä pystyy tekemään lukuisia eri variaatioita,…

Nopeusvoimaharjoittelun perusteet

Nopeusvoimaharjoittelu viittaa sellaiseen harjoitteluun, jolla pyritään kehittämään kehon voimantuottonopeutta (liikuntatieteellisin termein RFD eli Rate of Force Development), mutta joka ei ole maksimivoimaharjoittelua. Kyky tuottaa voimaa nopeasti on suoritusta määrittävä tekijä monissa urheilulajeissa, sillä voimantuottoajat ovat rajallisia – Esimerkiksi juoksun askelkontaktin aikana on aikaa voimantuottoon käytettävissä noin 0,1 sekuntia ja erilaisissa ponnistuksissa 0,1­–0,3 sekuntia. Maksimivoiman tuottamiseen…

Lihasmassan hankinta

Liikuntasuorituksissa, joissa liikutellaan tai kannatellaan ulkoista objektia, korostuu absoluuttinen voima eli ihmiskehon kyky tuottaa mahdollisimman paljon voimaa huolimatta kehon massasta. Esimerkki tällaisesta urheilusuorituksesta on vaikkapa maastaveto. Jos absoluuttinen voima on tavoitteena, niin kannattaa maksimoida kaikki voimantuottoon vaikuttavat komponentit eli lihasmassan määrä, liikehermoston kyky käskyttää yksittäisiä lihaksia, liikehermoston kyky voimantuoton kannalta optimaaliseen lihasten väliseen koordinaatioon liikkeessä,…

Hermostollinen maksimivoimaharjoittelu

Niin sanotusta hermostollisesta maksimivoimaharjoittelusta eli kovista 1–3 toiston sarjoista on hyötyä lähes kaikessa urheilussa. Hermostollinen maksimivoimaharjoittelu parantaa yksittäisten lihasten käskytyskykyä, lihasten välistä koordinaatiota harjoitettavassa liikkeessä sekä todennäköisesti lisää itse lihassolujen kykyä tuottaa enemmän voimaa poikkipinta-alayksikköä kohden. Niinpä suhteellista voimaa korostavien lajien eli lajien, joissa omaa kehoa liikutellaan tai kannatellaan painovoimaa vastaan, urheilijoille hermostollinen maksimivoimaharjoittelu antaa heidän…