Olen viimeaikoina kirjoitellut useampaan otteeseen miten voimaa voi hankkia myös ilman lihasmassan lisäämistä ja miten useissa urheilulajeissa liiasta lihasmassan määrästä on haittaa (Liikaa lihasmassaa (U)). Moni urheilija on kuitenkin urheilijanpolullaan sellaisessa vaiheessa, että tarvitsee lisää lihasmassaa. Lisäksi on myös joukko ihmisiä, joilla tavoitteena joko tietyllä harjoitusjaksolla tai koko urheilussa on saada mahdollisimman paljon lihasmassaa. Niinpä…
Tietyissä urheilulajeissa, kuten kehonrakennuksessa, raskaan sarjan voimanostossa ja painoluokattomissa voimamieskisoissa ei voi olla liikaa lihasmassaa. Useimmissa lajeissa on kuitenkin olemassa optimaalinen lihasmassan määrä ja tätä suuremmasta lihasmassan määrästä on haittaa. Toisissa lajeissa, kuten kestävyysjuoksussa tuo määrä on pienempi ja toisissa, kuten pikajuoksussa suurempi. Esimerkiksi pikajuoksijalle on tiettyyn pisteeseen asti hyötyä, että pakarat ja takareidet kasvavat…
Hyvää joulukuun alkua. Tuossa syksyn viiman keskellä Venäläisen Jussi pyysi minua vieraaksi pitämäänsä Sisusavotta podcastiin ja otin kutsun mielelläni vastaan, sillä urheilu-, ravitsemus- ja hyvinvointiaiheinen podcast kuulosti heti kättelyssä hyvältä ja pienen keskustelun jälkeen erinomaiselta uudehkolta jutulta suomalaiseen urheilu-, kuntoilu- ja hyvinvointikulttuuriin. Podcastin keskustelu kulki Jussin suunniteleman rungon mukaan siten, että keskustelimme maksimivoimasta, voimaharjoittelusta, voimaharjoittelun…
KUVA 1. Monipuolinen kunnontestaaminen vaatii riittävän laajaa testipatteristoa, muttei hypermonipuolista sekametelisoppaa. Ominaisuuksista voiman testaaminen vaatii eniten erilaisia testejä, sillä ihmiskehon liikesuuntia on niin paljon (kuvakoosteen kuvat on poimittu netistä ja en omista oikeuksia kuviin). Yksilöurheilulajeista löytyy maksimivoimalajeja, kestovoimalajeja, nopeus- ja nopeusvoimalajeja, kestävyyslajeja, nopeuskestävyyslajeja sekä joitain monipuolisuutta vaativia yhdistelmälajeja, mutta mielestäni yksinkertainen ihmisen fyysisten ominaisuuksien monipuolisuutta…
Viittaako otsikko silmiä ja aivoja hivelevään tajunnanvirtaan vai onko otsikko vain tekosyy sille, että saa kirjoittaa jäsentelemättömän ylipitkän tekstin, jossa osioiden asiasisällöt hyppivät toisesta toiseen ilman selkeitä aasinsiltoja korkeintaan tietyn tunnelman, poljennon tai tulkinnallisten liittymäkohtien toimiessa ohuina sidekudoksina. Jokainen päättäköön itse. Mistä intohimo kumpuaa? Miksi yksi tykkää taitoluistelusta, toinen voimanostosta, kolmas pianonsoitosta, neljäs kaikista edellisistä…
Merkittävin aerobisen kunnon mittari on maksimaalinen hapenottokyky, joka kuvaa maksimaalista määrää happea, jonka ihmiselimistö pystyy käyttämään tietyssä ajassa. Maksimaalinen hapenottokyky on sydämen minuuttitilavuuden eli minuutissa pumppaaman verimäärän ja valtimo- ja laskimoveren välisen happieron tulo. Sydämen minuuttitilavuutta voidaan kasvattaa kestävyysharjoittelun avulla kasvattamalla sydämen iskutilavuutta, jolloin sydän pystyy pumppaamaan yhdellä pumppauksella suuremman määrän happirikasta verta eteenpäin. Sydämen…
Voimailussa, kuten muussakin suorituskykyurheilussa ei ole väliä miltä suoritus esteettisesti näyttää tai onko urheilija ulkoiselta olemukseltaan pyöreä, laiha, soma vai karu. Suoritus on se, mikä ratkaisee! Suorituskykylajien urheilukentillä voi siis ulkonäköpaineet lakaista romukoppaan. Se on hienoa, että oikeassa suorituskykyurheilussa ulkonäöllä ei ole väliä. Voimailussa on säännöt, joiden puitteissa rauta täytyy saada liikkumaan pisteestä A pisteeseen…
Urheilijat ovat ihmisiä siinä missä muutkin ja elämään kuuluu muutakin kuin urheilua, kuten lomamatkoja, jotka eivät ole varsinaisesti treenilomia. Kisakauden pääkisojen jälkeen voi tehdä hyvää irrottautua hieman treenirutiineista ja tehdä jotain urheilijan arkirutiineille epätyypillistä. Mielestäni urheilija voi kerraan vuodessa pitää 2-4 viikkoa kestävän ylimenokauden, josta ensimmäiset 1-2 viikkoa voi tehdä melkein mitä vaan ja loput…
Piikkaaminen eli herkistely on prosessi, jossa harjoittelua keventämällä pyritään optimoimaan urheilijan suorituskyky tiettyyn kilpailuun tai testisuoritukseen. Tieteellisen tutkimustiedon mukaan keskimäärin optimaalinen herkistelyjakso kestää noin puolitoista viikkoa ja jakson aikana harjoittelun volyymi eli määrä tippuu, mutta harjoittelun intensiteetti eli teho pysyy korkealla. Optimaalinen herkistelyprotokolla on kuitenkin kaikkine viilauksineen kovin yksilöllinen juttu ja sama herkistely, joka tuo…
Hermostollisesta maksimivoimaharjoittelusta on hyötyä kaikessa urheilussa. Suhteellista voimaa korostavien lajien urheilijoille se antaa heidän lajeihinsa hyvin tärkeän voimaominaisuuden, nimittäin paremman voima/massa-suhteen. Myös absoluuttista voimaa korostavissa lajeissa niin sanottu hermostollinen maksimivoima on ensiarvoisen tärkeää, sillä suurtenkaan lihasten voimapotentiaalia ei saada hyödynnettyä ilman huippuunsa treenattua hermostoa. Voimantuottaminen on keskushermoston, ääreishermoston ja lihaskudoksen välistä yhteispeliä. Minkälaista hermostollista maksimivoimaharjoittelua…